Ylioppilaskunnan pakkojäsenyys nousemassa jälleen mestauspölkylle

T:Teksti:

Oikeustieteellisen tiedekunnan Dekaani Mikael Hidén kertoo, että uutta yliopistolakia valmisteltaessa ylioppilaskuntien pakkojäsenyys on noussut keskustelun kohteeksi. Tämä johtuu mm. perusoikeusuudistuksesta. Sen säädöksissä todetaan, ettei kansalaisen tarvitse kuulua mihinkään yhdistykseen. Sotiiko tämä sitten pakkojäsenyyttä vastaan? Hidénillä ei ole asiaan yksiselitteistä kantaa, vaikka hän onkin valtiosääntöoikeuden parhaita asiantuntijoita. Lakia kun voidaan lukea monella tavalla. Hidénin mielestä pakkojäsenyydelle löytyy perusteita, jos ylioppilaskunnan katsotaan keskittyvän opiskelijoiden sosiaalisten, taloudellisten ja opintoasioiden ajamiseen.
    Tällöin ylioppilaskunta voidaan rinnastaa vaikkapa metsänhoitoyhteisöön, jolle valtio on siirtänyt tehtäviään. Nykyisin ylioppilaskunta määritelläänkin julkisoikeudelliseksi yhteisöksi.

Juridinen kanta riippuu painotuksista

”Joku opiskelija voi kuitenkin kysyä, että minkä takia hänen pitää olla jäsenenä yhteisössä, joka harjoittaa paljon muutakin kuin suoranaisesti opintoihin liittyviä asioita. Eihän opiskelu periaatteessa edellytä ylioppilaskunnan jäsenyyttä”, Hidén pyörittelee. ”Muilla kuin opintoasioilla” Hidén viittaa yleisempiin poliittisiin kysymyksiin, joihin HYY:kin ottaa kantaa. Ylioppilaskunnan poliittisen roolin panottaminen vie sen lähelle vapaata yhdistystoimintaa. ”Juridinen kanta pakkojäsenyyteen riippuu painotuksista. Jos ylioppilaskunta nähdään enemmän vapaana yhdistystoimintana, ei ketään voida lainsäädännön mukaan pakottaa sen jäseneksi.” Mitään näkyvää liikehdintää pakkojäsenyyden poistamiseksi ei tällä hetkellä esiinny. Siksi myöskään mikään opiskelijajärjestö ei ole ottanut pakkojäsenyyden vastustamista keppihevosekseen. Opiskelijoilla ei olekaan mitään käytännöllistä syytä vastustaa pakkojäsenyyttä, joka tarjoaa paljon rahanarvoisia etuja. Esimerkiksi HYY:n jäsenyt saavat nauttia halvoista opiskelija-aterioista, opiskelija-asunnoista, YTHS:n terveydenhuollosta, Ylioppilaslehdestä ja erilaista opiskelija-alennuksista.

Pienet yo-kunnat ottaisivat takkiinsa

”HYY tarjoaa niin paljon etuja opiskelijoille, että jäsenyys varmaakin otettaisiin, vaikka se ei olisi pakollinenkaan”, arvelee HYY:n puheenjohtaja Anna Kaarina Piepponen (kok). Pakkojäsenyyden poistaminen koituisi hänen arvionsa mukaan pienten ylioppilaskuntien kohtaloksi, joilla ei ole samanlaista rahasampoa kuin HYY:llä. ”Meidän pitää olla solidaarisia myös pienempiä ylioppilaskuntia kohtaan”, Piepponen toteaa ja ilmoittaa kannattavansa pakkojäsenyyttä. Hänestä pakkojäsenyyttä ei kannata vatvoa liikaa perusoikeuksien näkökulmasta vaan ennemminkin käytännön tasolta. ”Kukaan ei ole tullut ainakaan mulle valittamaan, että pakkojäsenyys jotenkin ahdistaa.” Eräiden arvoiden mukaan kansanedustajat voivat ottaa pakkojäsenyyden hampaisiinsa, kun uusi yliopistolaki tulee eduskunnan käsittelyyn ensi vuoden puolella. Jos näin kävisi, eduskunnan perustuslakivaliokunnan olisi määriteltävä kantansa pakkojäsenyyteen. Puhemies Riitta Uosukaisen (kok) erityisavustajana työskentelevä Piepponen ei usko, että asia herättää kansanedustajissa tällaisia intohimoja. Hänestä hallituksen tai eduskunnan ei tarvitse ottaa kantaa pakkojäsenyyteen.

Jarkko Vesikansa
Piirros Petri Leskinen