29. marraskuuta 1996
Teksti:

”Suomirockin ison pahan mustan” Kauko Röyhkän viides romaani Kaksi aurinkoa on Finlandia-palkinto ehdokkaana. Ensimmäistä kertaa palkinnon 13-vuotisessa historiassa ehdolle on valittu pienkustantamon kirja. Like- kustantamo on jo ottanut Kahdesta auringosta uuden 5000 kappaleen painoksen, tällä kertaa Finlandia-ehdokkaan arvoon sopivasti kovakantisena. Kauko Röyhkän mukaan etenkin nuoret miehet ovat antaneet positiivista palautetta kirjasta. ”Onhan siinä kirjassa sotaa, seksiä ja semmosta huumoria, jota miehet haluaa. Naiset kaipaavat sitä naisnäkökulmaa”, Röyhkä arvioi. ”Kumma juttu, että meidän bändikin tuntuu nykyään vetoavan enemmän miehiin kuin naisiin. Naiset kai tykkäsivät Nartun runollisuudesta.” Kauko Röyhkä herätti pari vuotta sitten kohua julistautumalla saatananpalvojaksi. ”Mä koin sen saatanajutun enemmän huumorina. Mun mielestä saatana on aina edustanut kaikkea sitä minkä kirkko on kieltänyt: huumoria, seksiä, iloa.” Röyhkä ei kadu lausuntojaan. ”Se oli hyödyllinen juttu kaikin puolin. Tulen hyödyntämään sitä seuraavassa kirjassani. Ihmisen pitää kokea jotain, että se voi kirjoittaa. Jos elää tyyntä ja rauhallista elämää, niin voi kirjoittaa vain linnunlaulusta ja tuulen suhinasta”, Röyhkä naurahtaa.
    ”Täytyy pitää elämä risasena.” Kaksi aurinkoa päättyy kastraatioon. Venäläiset desantit kiduttavat kirjan pasifisti-hanuristia työntämällä hänen virtsaputkeensa lasiputken. Kun putki on tungettu sisään, se murskataan pieniksi palasiksi. ”Siinä sekoittuu nöyryytys ja tuska. Mutta kohtauksessa on myös semmoinen kauneuselämys. Väkivallassa on jotain kiehtovaa ja kaunista”, Röyhkä kelailee. ”Sen putken rikkoo kaunis tyttö. Huomasin kirjoittaessani sitä kohtausta, että siihen tuli hyvin sadomasokistinen jännite.” ”Väkivalta kiinnostaa mua. Miksi sitä oikein harrastetaan? Kaikki ihmiset haluaa periaatteessa rauhaa, mutta silti syttyy sotia. Jonkun täytyy nauttia siitä.” ”Mä joskus itsekin hermostun kapakassa, kun tulee tyyppejä, jotka jankuttaa mun korvaan eikä suostu lähtemään pois. Silloin mä saatan hermostua aika pahastikin. Jälkeenpäin tulee vittumainen olo.
     Pitäisi aina käyttäytyä oikein, mutta joskus ei vain jaksa.” ”Joskus tapaa niin uskomattoman tyhmiä ihmisiä, jotka ei ymmärrä puhetta. Niitä pitäis vaan hakata jollain palikalla, niinku koiraa.”

Marko Junkkari

Kauko Röyhkä: Kaksi aurinkoa (Like 1996). Hinta 127 mk.