18. lokakuuta 1996
Teksti:

Ulkomaalaiset opiskelijat viihtyvät Suomessa pääosin hyvin. Ongelmia kuitenkin aiheuttaa suomalaisten kanssaopiskelijoiden välinpitämättömyys ja umpimielisyys.
    Vaihto-opiskelijoista suurin osa ilmoitti Tuula Juskon HYY:lle tekemässä tutkimuksessa viihtyvänsä Suomessa erinomaisesti. Perustutkintoa suorittavista valtaosa vastasi samaan kysymykseen ”hyvin”. Viihtyvyyttä alensivat kultturierot, rahanpuute sekä työn saannin vaikeus.
    Erityisesti perustutkintoa suorittavia häiritsi suomalaisten negatiivinen suhtautuminen. Suomalaisia pidetään sulkeutuneina, välinpitämättöminä, rasistisina ja vaikeasti lähestyttävinä. Määräaikaisesti opiskelevat valittelivat enemmän taloutta ja työnsaannin vaikeutta. ”On vaikea solmia ystävyyssuhteita suomalaisiin. Suomalaisten asenne sosiaaliseen kanssakäymiseen on sellainen, että mitä vähemmän kanssakäymistä, sitä parempi”, kuvailivat eräät vastanneista.
    Myös suomen kieli koettiin ongelmaksi ja kielikurssien katsottiin keskittyvän liikaa kielioppiin. Myös tiedon ja neuvonnan puute, ilmasto ja sää, KELA-kortin saaminen ja pankkiasioiden hoitaminen mainittiin ongelmiksi. Asumisoloihin 60 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä ja vain joka kymmenes viihtyi kämpässään huonosti.

Vaihtari elää spipendillä

Tutkimus tehtiin lähettämällä yli 400 ulkomaalaiselle opiskelijalle kysely heidän taloudellisesta tilanteestaan, sosiaalisista suhteistaan sekä viihtyvyydestään Suomessa. Kyselyn vastausprosentti jäi alle 40:een. Määräaikaisesti opiskelevat vastasivat kyselyyn perustutkinnon suorittajia ahkerammin.
    Ulkomaalaisilla opiskelijoilla ei tutkimuksen mukaan mene taloudellisesti suomalaisia huonommin. Perustutkintoa suorittavat rahoittivat opintojaan yleensä käymällä töissä, vaihto-opiskelijat stipendeillä tai apurahoilla. Suurimmat menoerät muodostivat asuminen ja ruoka. Vaikka yleisin vastaus omaan käsitykseen taluodellisesta tilanteesta olikin ”kohtalainen”, tunsi yli kolmannes ulkkareista tilanteensa ”huonoksi” tai ”melko huonoksi”. Tämä ei vaikuttanut vaihto-opiskelijoiden opintomenestykseen toisin kuin perustutkinto-opiskelijoiden.

Oskari Saari
Kuva: Saila Solin