06. syyskuuta 1996
Teksti:

Kaikki vuosien varrella Rakkautta ja anarkiaa -festivaalin katalogia lukeneet tietävät, että R&A on rankin, verisin, kipein, armottomin, kiihkein, ankarin, hektisin, tinkimättömin, kieroutunein, shokeeraavin, ja kompromissittomin elokuvafestivaali. Tänä vuonna superlatiivien festivaaliin on kuitenkin pujahtanut komparatiivejä: festari on tänä vuonna pienempi ja leffoja onvähemmän .
    Elokuvapiirien hang-around – jengi on Imaamin keinutuolissa pitkin kesää supissut Rakkautta ja anarkiaa festivaalin taloudellisista vaikeuksista ja pelotellut toisiaan festivaalin mahdollisella lopettamisella. Festivaalin johtaja Mika Siltala tyrmää lopettamishuhut. ”Ainakin ensi vuonna järjestetään kymmenvuotisjuhlafestivaali. Katsotaan sitten eteenpäin.”
    Siltala vakuuttaa, että festaria pyörittävä Helsinki Film Festival ry. on velaton.
    Festivaalityöryhmän jäsenet tienaavat leipänsä muissa hommissa, ja festaria hoidetaan vapaa-aikana. Tänä vuonna työryhmään on liittynyt uusia vetreitä voimia.
    ”Festivaali ei olisi mahdollinen ilman vapaaehtoisia. Lopettamishuhut voivat olla peräisin festivaalin loppuun ajetuilta, kaikkensa antaneilta ja itsensä puhki rehkineiltä työntekijöiltä”, Siltala naurahtaa.
    Rakkautta ja anarkiaa on kasvanut yhdeksässä vuodessa Suomen suurimmaksi elokuvafestivaaliksi. Viime vuonna R&A juhlisti elokuvan 100-vuotisjuhlaa massiivisella ohjelmalla: viikon aikana esitettiin lähes 120 elokuvaa kuudella eri kankaalla. Festari rikkoi kaikki aiemmat yleisöennätykset. Voittoa ei tullut, mutta se ei Siltalan mukaan ole festivaalin tarkoituskaan. Tänä vuonna leffoja on 40 vähemmän, eikä Savoy- teatteri ole käytössä.
    ”Katsojien määrässä tulee rajat jossain vaiheessa vastaan, Helsinki ei kuitenkaan ole mikään valtava suurkaupunki. Olemme varmaan saavuttaneet festarin koon suhteen oikean tason.”

Toistasataa tuntia visuaalista ilotulitusta

Kokoon liittyvät komparatiivit eivät merkitse kompromissejä, vakuuttavat järjestäjät. Hehkutus on yhä ennallaan: ”Tiukka ja monipuolinen elokuvajuhla räjäyttää festivaaliyleisön tajunnan visuaalisesti kunnianhimoisilla, kompromisseja kaihtamattomilla ja älyllisesti haastavilla elokuvilla.”
    ”Keskinkertaisuudet on jälleen jyrätty ansaitsemaansa unholaan, laskelmoidut tusinatuotteet tungettu pilkkalaulujen saattelemina romukoppaan.”
    Tämän vuoden vieraista pienimmät matkakustannukset tuottaa uuden Joulubileet- elokuvan ohjannut Jari Halonen, joka saadaan keskustaan seitsemän markan ratikkalipulla. Hieman kalliimpia vieraita ovat ainakin japanilainen Anime -elokuvantekijä Katsuhiro Otomo, Derek Jarmanin vakionäyttelijä Tilda Swinton ja Bad Boy Bubbya esittänyt Nicholas Hope.
    Tänä vuonna leffoista järjestetään aiempaa enemmän uusintaesityksiä ja järjestäjät ovat panostaneet ohjelmakartan suunnitteluun. Höyrähtäneimmillä leffafriikeillä on nyt aikataulujen puolesta mahdollista tsekata lähes kaikki festarin 80 Suomen ensi-iltaa. Viikon aikana toistasataa tuntia kiihkeää testosteronitykitystä, visuaalisälyllistä ilotulitusta, hektistä meininkiä, perversioita, silpomista
    ja muuta tervettä meininkiä kasvattaa varmasti elokuvanystävää jälleen hieman paremmaksi ihmiseksi.
    Olmimaiset leffahörhöt eivät viikkoon näe päivänvalosta vilaustakaan, paitsi rynniessään kuin päättömät kanat Maximin ja Kino Engelin väliä. Imaamin keinutuolin nurkkapöytä on tyhjä, ja näillä näkymin Imaamin yhden syyskuisen viikon liikevaihto romahtaa myös ensi vuonna.

Marko Junkkari