Vuonna 1994 muuttunut laki sallii opiskelijoiden valita kotipaikakseen myös opiskelukaupunkinsa. Aikaisemmin opiskelijoiden virallinen koto pysyi yleensä vanhempien asuinkunnassa. Papereiden siirtämisellä pääsee kätevästi kiinni kaikkiin uuden kotikunnan sosiaalipalveluihin ja Helsingissä muun muassa saa halvemman HKL:n kuukausilipun. Siinä sivussa opiskelijat ovat saaneet myös mahdollisuuden vaikuttaa opiskelukaupunkinsa asioihin. Pekka Vuoren arvio opiskelijaäänien lisäyksestä Helsingissä sitten edellisten kunnallisvaalien on lähemmäs 10 000. Kaikkineen muuttoliike on tuonut pääkaupunkiin hänen mukaansa reippaasti yli 20 000 äänestäjää.

Kelle äänet ohjautuvat?

Puolueissa opiskelijaäänien lisäys on kyllä huomattu, mutta sitä ei ole erityisemmin huomioitu: Nuorison uurnaintous on tunnetusti vähäistä. Soittokierros puolueiden piirikonttoreihin selvittää nopeasti, että vaaliteemoja kasattaessa opiskelijat eivät ole olleet sen kummemmin mielessä. Jonkinlaista opiskelijakampanjointia on kuitenkin jo hahmottumassa. Nuorsuomalaiset lupaavat järjestää kaksi salaperäistä “ei-perinteistä, repäisevää” vaalitapahtumaa yliopiston opiskelijoille. Demarit kehuvat mainoksiaan nuorekkaiksi. Vihreät jakavat vaalilehteään opiskelija-asuntoloihin, keskusta järjestää yliopistolla EU-kurssin. Nuoria on kuulemma kosiskeltu listoille vähän innokkaammin kuin aiemmissa vaaleissa. Kullakin puolueella on ehdokkaina alle kolmekymppisiä 10-20, iso osa heistä on opiskelijoita. Kokoomuksen listalta nuoria löytyy peräti 25. Kelle opiskelijaäänet sitten ohjautuvat? Vihreät toivovat varmasti, että nuorison yleinen vihreiden diggaus näkyisi vaalisaaliissa. Nuorsuomalaiset ja kokoomus luottanevat opiskelijoiden porvarisoitumiseen. Vasemmisto odottaa, että nuoret kallistuisivat vaihteeksi vasemmalle. Ja keskusta rukoilee, että maaltamuuttaneet eivät ole unohtaneet juuriaan.

Mari Manninen
Kuva: Tuomas Harjumaaskola

Muuta kiinnostavaa:

• Ei artikkeleita