Jo lapsuusvuosina opin isältäni tärkeän asian: Ilmainen on ihanaa. Jos kylän Sokoksessa oli kahvi- ja pullatarjoilu, lapset pakattiin välittömästi Fiatiin ja hurautettiin kuusi kilometriä ryystämään maksuttomat kupposet sumppia.
Yliopiston avajaiskarnevaaleissa viime viikolla hoksasin, että isäni oppi kuuluu näköjään joka kodin peruskasvatukseen. Millään muulla ei voi selittää sitä lähes hysteeristä ylioppilasmassaa, joka ahtaili Ylioppilaslehden ilmaisten leffalippujen jakopisteessä ja yliopiston rehtorin ilmaisen viinitarjoilun tiskin ääressä.
Päärakennuksessa opiskelijat hörppäsivät rehtorin viinit parissakymmenessä minuutissa. 262,5 litrasta eli 350 pullosta viiniä (valkkaria ja punkkua) riitti noin 2 100 pieneen annokseen. Iso osa janoisista jäi ilman, muutamat litrahuulet ryystivät sitten sentinkorkuisia alkoholilirauksia ujoimpienkin edestä.
Viini loppui siis jälleen kesken. Yliopiston tiedottajan Marja Sadeniemen mukaan siihen ei auttanut edes se, että tänä vuonna rehtorin tarjoiluun käytettiin noin 60 000 markkaa eli kymppitonnin viimevuotista enemmän. Juomien lisäksi opiskelijat nauttivat myös juustoviinereitä.
400 lippua Peter Greenawayn The Pillow Book-erikoisnäytökseen hävisivät varttitunnissa Portsun aulaan pakkautuneeseen tungokseen. Ahneet kädet sieppasivat lippuja suoraan jakajien kädestä, innokkaimmat bongailivat heiteltyjä flaboja ilmasta niin että naapureiden varpaat olivat verillä.
Tungostelussa säästi 30 markkaa – sen verran maksaa nähdä Greenawayn leffa Rakkautta ja anarkiaa-festivaaleilla.
Mari Manninen
Kuva: Tuomas Harjumaaskola
