Hukan perillinen: Graduvinkkejä antropologeille

T:Teksti:

Tieteentekoon ulkomailla sisältyy aina riskejä. Varottavin esimerkki tästä on se surullisen kuuluisa antropologi, jonka päätyö käsitteli erään eristyneen heimon tapoja ja riittejä. Kaveri olisi jäänyt historiaan ansioituneena kulttuurintutkijana, jos muuan hänen kollegansa ei olisi lähtenyt tutustumaan samaan heimoon lähes puoli vuosisataa myöhemmin. Kylän vanhimmat miehet jaksoivat yhä hekottaa ensimmäiselle tutkijalle, jota he olivat jallittaneet improvisoimalla kaikenlaisia typeryyksiä.
    Onneksi tällaiset harmittavat takaiskut eivät ole lannistaneet kaikkia tiedemiehiä. Eräs nykyajan uljaimmista tutkijoista on turkulainen valtio-opin professori Dag Anckar, joka on viime vuosina laajentanut suomalaisen yleisön tietoutta Tyynenmeren palmusaarten valtiosäännöistä. Äärimmäisen vastenmielisistä olosuhteista huolimatta hän on onnistunut keräämään lukuisilta matkoiltaan maamme kannalta hyvin olennaista tietoa.

***

Kaikki antropologit eivät uskalla lähteä merten taa tiedettä tekemään. Hyvän kotimaisen tutkimuskysymyksen keksiminen voi olla kuitenkin yllättävän vaikeaa. Lopputyönsä aiheen kanssa tuskaileville ojennetaan nyt auttava käpälä. Hukan perillistä ovat askarruttaneet seuraavat kysymykset ankarasti.

***

1. Miksi suomalaiset eivät osaa rettelöidä?
    Yleisen hokeman mukaan yhteistyökykyiset suomalaiset ovat saavuttaneet huomattavasti parempia tuloksia EU:ssa kuin omia etujaan äänekkäästi ajavat ruotsalaiset. Höpö, höpö. Kummassa maassa saa kioskilta nuuskaa?
    Kun Merita ilmoitti keväällä laskevansa noin miljoonan käyttötilin koron kahdesta prosentista yhteen, vain 8 000 asiakasta ilmoitti ettei käy. Kuuliaiset asiakkaat ovat jo muutaman kuukauden ajan saaneet yhden prosentin korkoa, ”hankalat asiakkaat” porskuttavat kahdella prosentilla vuoden loppuun saakka. Miksi lähes kaikki Meritan asiakkaat kammosivat pikku rettelöä niin paljon, että tyytyivät huonompaan vaihtoehtoon?

2. Miten ne pariskunnat, jotka ostavat samanlaiset tuulipuvut iltakävelyjä varten, poikkeavat muista pareista?
    Onko heidän suhteensa tavallista kiinteämpi vai yrittävätkö he peittää yhdenmukaisella pukeutumisellaan vakavia ristiriitoja? Voiko olla niin, että ”hei-me-seurustellaan-asut” ostetaan monesti esimerkiksi syrjähypyn jälkeen (”Leena ei varmasti huomaa mitään, jos mennään nyt heti Citymarketiin hakemaan samanlaiset Luhdan verkkarit.”)

***

Jos huomaatte professorin vastaanotolla, että kaikki yllä olevat aiheet on jo ehditty varata, älkää menettäkö toivoanne. Ehkäpä se paras tutkimuskysymys löytyy sittenkin ulkomailta.
    Tiedättekö muuten, minkälainen on keskiverto perhe Papua-Uusi-Guineassa? -Isä, äiti, kahdeksan lasta ja antropologi.