20. syyskuuta 1996
Teksti:

Korkeakouluopiskelija haki viime syksynä opintolainaa omasta helsinkiläisestä pankistaan. Luottoa ei herunut. Syyksi ilmoitettiin lainanhakijan maksuhäiriömerkintä. Merkintä johtui parin sadan markan laskun maksamisen viivästymisestä parilla kuukaudella. Opiskelijalle tieto merkinnästä oli yllätys.
    Pettynyt lainanhakija meni sossun tädin puheille. Tätikään ei antanut rahaa, koska ”opiskelut on pääsääntöisesti rahoitettava muuten kuin toimeentulotuella.”

”Yritä toista pankkia”

Kukaan ei ole tiedä, moniko on joutunut samanlaiseen loukkuun. Kehittämiskonsultti Pekka Borg Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta arvioi varovasti, että heillä käy vuosittain satakunta opiskelijaa, joilta pankki on evännyt lainan. ”Kaikki eivät varmastikaan tule meille, koska tietävät jo ennakolta, että todennäköisyys saada toimeentulotukea on vähäinen.”
    ”Tässä on kysymys myös oikeudenmukaisuudesta. Ei voida ajatella, että se joka ei hoitanut asioitaan kunnolla, saisi ilmaista tukea. Samalla tunnolliset opiskelijat eläisivät lainalla”, Borg sanoo. ”Toimeentulotuen myöntäminen antaisi myös periaatteessa pelivaraa. Tarvitsisi vain jättää pieni lasku maksamatta, niin pääsisi toimeentulotuen piiriin.”
    Sosiaalivirastossa on kehotettu opiskelijoita yrittämään lainaa toisesta pankista. Monien kohdalla tämä on tepsinytkin. Borg listaa muutaman neuvon tukikuoppaan tippuneelle opiskelijalle. ”Yrittää pärjätä opintorahalla. Muutama vuosi sitten vain pieni prosenttiosuus opiskelijoista yleensäkään otti lainaa. Erittäin monet saavat rahoitusta vanhemmiltaan. Sitten ovat sivutyöt.”

Pankeille riskitöntä

Opetusministeriö ja Suomen Pankkiyhdistys valmistelevat parhaillaan kirjettä pankeille. Kirjelmässä suositellaan, että maksuhäiriöt katsoittaisiin tapauskohtaisesti. Eli opiskelijoita ei rangaistaisi aivan pienistä merkinnöistä.
Osastopäällikkö Kaija Erjanti Pankkiyhdistyksestä muistuttaa, että luotonhakijan tietojen tarkistaminen on valtionkin etu. Laina kun on valtion takaama.
    Mutta eikös laina ole riskitön pankeille? ”Lopullista luottoriskiä ei ole. Jos maksut viivästyvät, sitten on työ ja aika mitä pankeissa kuluu”, Erjanti kertoo. Työ ja aika näkyvät kaikenlaisina lainan viivästysmaksuina, mutta Erjannin mukaan kaikki tehdyt työt eivät ole laskutettavissa.
    Myös Suomen Ylioppilaskuntien pääsihteeri Pia Pohja on sitä mieltä, että pankeilla on oltava viimeinen sana opintolainojen myöntämisessä. ”Mutta opintolainojen käytäntö on kuitenkin erilainen. Kun takaus on myönnetty opintotukilautakunnassa, on tutkintaa jo tehty.”
    Andersson asialla
    Opintotuesta vastaava toinen opetusministeri Claes Andersson on hyvin tietoinen opiskelijoiden kinkkisestä ongelmasta. Hän kuulostaa hieman tuskastuneelta tilanteeseen. ”Luulisi, että se (valtion takaukseen tehty tutkinta) olisi riittävä. Meidän ongelmamme on se, että tässä järjestelmässä, pankkeja on vaikea käskeä.” ”Tämä on sitä markkinataloutta.”
    Andersson yrittää nyt saada selvempiä pelisääntöjä opiskelijan ”kohtuuttomaan tilanteeseen”. Opetusministeriöstä pankeille lähtevän kirjeen lisäksi Andersson lupaa keskustella toimeentulotuen myöntämisestä opiskelijoille sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntusen (vas) kanssa.
    Lääninoikeuksissa on kallistuttu sille kannalle, että toimeentulotukea on myönnettävä opiskelijalle, jos tämä ei saa lainaa maksuhäiriön vuoksi.

Liian vähän tuloja

Kun opiskelija päättää pärjätä opintorahalla ja asumistuella – joko vapaaehtoisesti tai pakon edessä, ongelmia saattaa syntyä vielä verovirastossa. ”Verovuodelta 1995 antamaanne veroilmoitusta ei voida panna verotuksen perusteeksi, koska ette ole antanut selvitystä toimeentulosta”, luki helsinkiläisen Juha-Matti Lankisen saamassa kirjeessä.
Verovalmistelijan mielestä opintorahasta ja asumistuesta ei millään kertynyt summaa, jolla olisi pystynyt elämään. ”Vastasin, että vaikeaahan se eläminen välillä on, mutta hengissä vielä ollaan”, Lankinen naurahtaa.

Mari Manninen
Kuva Petri Leskinen