10. toukokuuta 1996
Teksti:

Helsingin Jollaksessa sijaitsee Suomen ainoa yksityinen korkeakoulu, Snellman-korkeakoulu. Vuodesta 1980 toiminut opinahjo vannoo nimensä mukaisesti J.W. Snellmanin nimeen, tämä kun arvosteli aikanaan yliopistoa koulumaisesta jäykkyydestä. Koulun toinen suuri vaikuttaja on kasvatusfilosofi Rudolf Steiner.
    Snellman-korkeakoulu käyttää liikuntaa ja eri taiteenlajeja apuna opetuksessa. Steinerin kehittämän eurytmia-nimisen taiteellisen liikunnan ohella harjoitetaan myös ympäristönhoitoa. Korkeakoulun ympäristössä on kaksi hehtaaria kaupungin omistamaa puistoaluetta, jota opiskelijat pitävät kunnossa.
    ”Tämä on kaupungin ainoa puistoalue, jota käyttäjät ylläpitävät”, Jyväskylän yliopistossa hallinnointiin kyllästynyt professori Reijo Wilenius kehuu. Opintosihteeri Okko Leon mukaan heidän käyttämät puunhoidon opit juontavat keskiajan dominikaanisilta munkeilta.

Ei tavallisia tenttejä

”Filosofian opintojen lähtökohtana on meillä ihminen”, Wilenius kertoo. Tämän vuosisadan ajatteluun painottuvassa ohjelmassa on myös Steinerin antroposofista hengentiedettä. Opiskelijat eivät käy tenteissä, vaan heidän on kirjoitettava kirjoista esseitä. Vuoden kestävän opintoputken lopuksi tehdään oppilastyö.
    Filosofian ohella Jollaksessa opetetaan mm. Steiner-koulujen luokanopettajakoulutusta, biodynaamista viljelyä, puhetta ja draamaa sekä kuvaamataiteen jatko-opintoja. Filosfian ohjelma on yksivuotinen. Korkeakoulu käy parhaillaan neuvotteluja kurssien korvaavuudesta avoimen yliopiston kanssa. Parhaimmassa tapauksessa vuoden vuoden Snellman-opinnoilla saisi korvattua runsaat parikymmentä opintoviikkoa yliopistolla.
    Suomessa yksityinen korkeakoulu saa huomattavasti vähemmän valtionapua kuin muissa pohjoismaissa. Varat kerätäänkin Wileniuksen mukaan opiskelijoiden lukukausimaksuina sekä tukimaksuina yrityksiltä ja entisiltä opiskelijoilta. Opiskelumotivaatio mitataan muullakin kuin 3800 markan lukukausimaksulla: sisäänpääsy edellyttää perustietojen ohella haastattelun läpäisyä.

Rakennuskin lietsoo ajatteluun

Snellman-korkeakoulun päärakennus on arkkitehti Maarit Holttisen suunnittelema Taidetalo, jonka ”orgaanisesta arkkitehtuurista” on vaikea löytää neliskanttista huonetta. Tämäkin lietsoo muotojen ja värien avulla luovaan ajatteluun.
Suurin osa Snellman-korkeakoulun opiskelijoista on 21-23 vuotiaita. Ikähaarukkaan sopivat Heidi Joensuu, Krista Björklund ja Anu Juntto kehuvat viihtyvänsä Snellman-korkeakoulussa hyvin, vaikka oman ylioppilaskunnan passiivisuus harmittaa. ”Ylioppilaskuntamme on kuitenkin SYL:n jäsenjärjestö, joten meillä on myös SYL-opiskelijakortti ja opiskelija-alennukset”, tytöt kertovat.
    Helsingin yliopiston filosofian professori Ilkka Niiniluoto ei halua kommentoida Snellman-korkeakoulun uutta opintolinjaa, mutta kertoo olleensa ”aina sitä mieltä, että sanaa korkeakoulu pitäisi rajoittaa vain sellaisten laitosten käyttöön, jotka antavan virallisia korkeakoulututkintoja.”

Jan Erola