Kuka tulisi Suomeen vaihtovuodeksi?

24. toukokuuta 1996   |   Laajat artikkelit   |   kommentit

Suomalaisille muutos tuo lisätyötä: täältä lähtee enemmän opiskelijoita kuin tulee, eivätkä kaikki vastaanottavat yliopistot halua jatkaa epätasapainoista yhteistyötä.Tänä vuonna Helsingin yliopistoon tuli 213 vaihtaria. Lähtijöitä oli yli puolet enemmän. Ranskaan lähti 50 opiskelijaa, mutta Suomeen tuli yhdeksän ranskalaista. Saksaan meni 72 opiskelijaa, tulijoita oli 26.
    Ensi lukukaudeksi Euroopan komissio on hyväksynyt suomalaisille yhteensä 3800 opiskelupaikkaa. Suomeen pääsisi 3300 ulkomaista opiskelijaa, mutta paikkoja jäänee yli noin tuhat. Suomeen ei haluta, vaikka ensi lukuvuodeksi on rukattu 300 englanninkielistä opintokokonaisuutta eri korkeakouluissa. Ulkomaalaislle opiskelijoille, jotka suostuvat viettämään vaihtovuoden arktisessa maassa ja osallistumaan suomen kielen intensiivikurssille, jaetaan ylimääräisiä stipendejä.
    Laitoksilla väsätään parhaillaan yhteistyösopimuksia eurooppalaisten kanssa. Piakkoin sopimukset kootaan ja lähetetään Brysseliin. Yliopiston kansainvälisten asioiden vs.suunnittelija Päivi Tauriainen sanoo, että vaihdon epätasapaino on ongelma erityisesti brittiyliopistojen kanssa.
    Valtiotieteellisen tiedekunnan kansainvälisten asiain opintosihteeri Markus Laitinen arvelee, ettei opiskelijoita saada Suomeen enempää, jos laitoksilla ei ole lisää tarjottavaa ja tietoa tarjonnasta. “Kysymys ei ole siitä, etteikö tänne haluttaisi tulijoita, vaan siitä, ettei tulijoita ole” Ulkomailla ei vielä tiedetä, millä aloilla Suomesta löytyisi erityisosaamista.
    Kaikki suomalaisetkaan eivät ole aktiivisia vaihtoon lähtijöitä. Tänä vuonna fysiikan laitoksen yli kymmentä vaihtopaikkaa haki kaksi opiskelijaa. “Uusia kontakteja ei tarvitse kehitellä, kun edes näitä paikkoja ei saa täyteen”, kv-vastaava Klaus Montonen fysiikan laitokselta sanoo. Humanistisen tiedekunnan kv-opintosihteeri Taina Sampo kertoo, että yliopistojen välisten sopimusten solminta kangertelee. “Isoihin verkkoihin kuuluneilla on valtava työ, jos he haluavat säilyttää kaikki kontaktit. Pahimmillaan tämä tarkoittaa 25 uuden sopimuksen järjestämistä.”

Reetta Räty
Kuva: Saila Solin

Muuta kiinnostavaa:

  • Ei artikkeleita

Kommentoi


Miksi tämä?

Uusin lehti

Osakeyhtiö kiusattujen asialla

Koulurauhaa-lehdellä kerätään taas rahaa kiusatuille. Julkaisua kustantavan yhtiön toimitusjohtaja ei mielellään kertoisi, miten tuotot käytetään.


Herrasmiesurheilija

Vapaaottelija Anton Kuivanen viihdyttää kehässä ärhäkkyydellään. Kehän ulkopuolella sitä ei uskoisi millään.


Olotila hukassa

Kun avoin kaupunkitila väistyy lasiseinien tieltä, hengailusta tulee uhanalaista.


  • Uusimmat kommentit

  • Kommentoiduimmat nyt

    Facebook

  • RSS Tasa.fi uutisotsikot