Napakympin juontaja Kari Salmelainen sipsuttelee naiskilpailijoiden luo, kimittää korkealta ja lässyttää pehmeästi. Miehiä hän läimäyttelee selkään ja kutsuu isäntämiehiksi ja karjuiksi.
Herra X kysyy ”tuletko sihteeriköksi puusepänliikkeeseeni?” Neidit A, B ja C arvelevat, että voisivat tullakin ja Salmelainen hulvauttaa tutunomaisen kaksimielisyytensä ”Hän tarkoitti ehkä höyläämön puolelle.” Ohjelma on vasta päässyt alkuun, mutta mullikat erottuvat jo naudoista.
”Tollasta asennetta vastaan mä oon yrittäny kirjottaa”, toteaa Sanna Ojajärvi tuoreesta gradustaan, joka käsittelee suomalaisia parisuhdevisailuja Napakymppiä, Tuttua juttua ja jo edesmenneitä Tosihemmoja.
Ojajärvi tutki miten sukupuolta rakennetaan parisuhdevisailuissa ja tuli etukäteen uumoilemaansa tuloksen: ohjelman rakenne ja juontajan luoma hierarkia esittää sukupuolet menneisyyttä vaalivan perinteisesti. Mies ja nainen ovat toisilleen vastakkaisia, toisiaan täydentäviä ja ehdottoman heteroseksuaaleja.
Tosihemmot, aikamoiset isännät, hirmukarjut ja sporttijätkät metsästävät rämäköitä likkoja, mimmejä, Pikku-Tiinoja ja ihania tyttöjä. Napakymppimaailmassa on omat pelisääntönsä. Kysytään napakymppimäisiä kysymyksiä, nauretaan napakymppimäisille vitseille ja päästään napakymppimäiselle lemmenreissulle.
Editys vai taantumus?
Amerikkalaistutkija John Fisken mukaan parisuhdevisailut ovat edistyksellisiä, koska ne sallivat naiselle aktiivisen seksuaalisuuden ilman avioliittolupausta. Ojajärven mukaan tällaista pidetään Pohjoismaissa itsestäänselvyytenä, eikä se riitä edistyksellisyyden mittariksi. Ohjelman sisällä ”aito nainen” ja ”oikea mies” esitetään hyvin perinteisesti.
Ojajärven gradu lähti ensin kaikkien suomalaisten visailujen tutkimuksesta. Tarkoituksena oli jakaa ohjelmat Fisken teorian mukaisesti miehistä faktatietoa käsitteleviin ja naisellista inhimillistä tietoa käyttäviin. Tutkimuksen lähtökohta alkoi kuitenkin pian ärsyttää Ojajärveä. ”En voi hyväksyä sitä, että tietotyypit jaetaan yksioikoisesti naiselliseen ja miehiseen puoleen.”
Gradusuunnitelmat muuttuivat kriitiikin myötä ja Ojajärvi päätti keskittyä parisuhdevisailuihin. Hän teki rankan työn ja analysoi kaikki viime vuonna lähetetyt Tosihemmot, Napakympit jaTutut jutut.
Juontaja rakentaa kilpailijoiden välisiä sukupuolieroja eleillään, puhetavallaan ja kysymyksillään. Tutun asetelman mukaan mies metsästää ja tyttö antautuu. Huumorintajuinen kaveri kertoo vitsejä ja huumorintajuinen neito nauraa niille. Kunnon karju ei kiinnitä huomiota ulkonäköönsä, mutta oikea nainen pynttää parhaansa mukaan. Tulosta eli naisen ulkonäköä voi arvioida vapaasti. Sääntöjä ei tarvitse sanoa ääneen, koska ne ovat osallistujille tuttuja.
Televisiossa rohkeakin herjanheittäjä hiljenee, jos hän ei ole tottunut kameroihin. Kilpailijat kyseenalaistavat harvoin juontajien arvotuksia. Kaavaa vastaan ryppyilevät laitetaan myös nopeasti ojennukseen. YhdessäTosihemmoissa voittajapoika päättikin tytön sijasta valita matkakumppanikseen vastakilpailijansa eli toisen pojan. Moisen yrityksen Salmelainen katkaisi vihaisesti: ”Ettekä lähe, unohda nyt se! Ei tää oo mikään ruotsalainen tv-ohjelma”.
Jenkeissä nauretaan mokille
Tuttu juttu perustuu miehen ja naisen keskinäiseen tuntemiseen. Pariskunnalle esitetään samat kysymykset ja jos vastaukset ovat samat, pari saa ruusun eli pisteen. Ojajärven mukaan Tutun jutun juontajapari Joel Hallikainen ja Timo Koivusalo rikkovat kaavoja Napakympin Salmelaista useammin. He kysyvät joskus mieheltä ruoanlaitosta ja naiselta töistä. Vakinaisessa parisuhteessa ”rikkeet” eli tavallisuudesta poikkeavat sukupuoliroolit sallitaan helpommin. Onpa homoseksuaalisuuteenkin uskallettu vihjata.
Parisuhdevisailuja tehdään lähes kaikissa länsimaissa ja niiden sisältö on maasta riippumatta hyvin samankaltainen. Suurin ja kaunein on Yhdysvallat, jossa erilaisia napakymppejä ja tuttuja juttuja on tullut jo niin kauan, että lajityyppi on hajonnut ja houkuttelee yleisöä entistä räväkämmin keinoin.
Tutun jutun jenkkiversioissa on keksitty uusi tapa piristää jo kyllästyttävää lajityyppiä. Huomio kiinnitetään siihen, miten huonosti pariskunnat tuntevat toisensa. Pieleenmenneet vastaukset herättävät hilpeyttä ja niistä heltiää pisteitä.
Partnerinbongailuun keskittyviä dating game-sarjoja ovat mm. Blind Date, Perfect Match ja Love Connection. Suomessakin Music tv:ltä tuleeSingled Out, jossa nuoret naiset ja miehet löytävät ja hylkäävät toisiaan hengästyttävää vauhtia, ainakin suomiohjelmiin verrattuna.
Kaava löytyi helposti
Turun yliopiston tv- ja elokuvatieteen laitoksella ja Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella on ollut populaariviestinnän tutkimusbuumi, mutta Ojajärven mukaan se ei ole yltänyt Helsingin yliopiston viestinnän laitokselle. Siellä suurin osa graduista käsittelee organisaatioviestintää ja parisuhdevisailu on poikkeus.
Työhön ollaan kuitenkin tyytyväisiä ja Ojajärveä on kannustettu jatkotutkimuksen tekoon. Siinä hän aikoo tarkkailla sukupuolen rakentumista yhden päivän kaikissa tv-ohjelmissa. Lähtökohta on Ojajärven mukaan hedelmällisempi kuin visailut, joissa ”erot ovat niin räikeitä”
Koko kansan parisuhdevisailujen arvomaailma lasketaan varman päälle eli ketään loukkaamattomaksi. Napakymppi ja Tuttu juttu vetävät ruudun ääreen säännöllisesti yli miljoona katsojaa. Niillä paljon merkitystä, kun rakennetaan mielikuvaa normaalista sukupuolisuudesta.
”En usko siihen, että televisio vain heijastelisi vallitsevia asenteita, se myös luo todellisuutta”, Ojajärvi toteaa. ”Viihdeohjelmet eivät ehkä ole paras paikka uuden esittämiselle, muttei niiden olisi pakko tulla jälkijunassa. Parisuhdevisailuille olisi vain piristävää, jos niiden rakenne ei olisi niin kaavoihinsa kangistunut. Juontajat voisivat ottaa kiinni kilpailijoiden tarjoamista vaihtoehdoista.”
Miira Lähteenmäki
Kuva MTV
