01. maaliskuuta 1996
Teksti:

Vuorotteluvapaalle on ollut mahdollista siirtyä vuoden alusta lähtien. Järjestely tarjoaa vanhoille työntekijöille tilaisuuden kouluttaa itseään tai vetää muuten vaan henkeä. Samalla vastavalmistuneille avautuu mahdollisuus iskeä kiinni työelämään.
     Työvuorotteluvapaalla tarkoitetaan 90-359 kalenteripäivän jaksoa, jonka ajaksi työnantajan ja -tekijän palvelussuhde pannaan ”jäihin”. Vapaalle siirtyvä voi käyttää ajan vaikkapa kuntoutukseen, ammatilliseen koulutukseen, lasten hoitoon tai lepoon. Vuorottelijan tilalle työnantajan tulee palkata työtön työnhakija. Häntä ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joita vapaalle siirtyvä on hoitanut. Vuorotteluvapaa perustuu molempien osapuolten vapaaehtoisuuteen.
    Järjestely tarjoaa stressaantuneille työntekijöille mahdollisuuden uudistumiseen, mutta myös tuoreille tutkinnon suorittaneille akateemisille tilaisuuden saada kyntensä kiinni työelämään tai vähintäänkin kerätä arvokasta työkokemusta. ”Tämä oli yksi keskeinen lähtökohtamme järjestelyä suunniteltaessa”, korostaa Akavan koulutus- ja työvoimapoliittinen sihteeri Heikki Liede.
    Ensimmäisten joukossa vuorotteluvapaalle siirtyi tammikuussa 402 henkilöä. Tosiasiassa luku on suurempi, sillä näiden lisäksi joillakin työpaikalla sovelletaan vuorotteluvapaan kaltaisia järjestelyjä, ja näiden lukumäärä ei näy tilastoissa. Varsinaisten vuorotteluvapaille siirtyvien joukosta suurin ryhmä, 133 henkeä, edustaa sosiaali- ja terveysalaa. Seuraavaksi eniten vuorotteluvapaa on kiinnostanut julkishallinnon työntekijöitä sekä kolmanneksi koulutus- ja tutkimuspuolta.
    Kertovatko nämä luvut jotain ko. alojen tulosjahtaamisen synnyttämistä paineista? ”Siitäkin, mutta nämä ovat toisaalta aloja, joilla on perinteisesti irrottauduttu ammatillista jatkokoulutusta ja -opintoja varten. Henkinen kynnys lähtemiseen on jo tradition vuoksi matalampi”, kertoo Liede. ”Ryhmäjakauma vastaa viime vuoden jäsenkyselystämme saamia tuloksia.”

Vaihda vapaalle!

Vuorotteluvapaata kokeillaan tällä hetkellä mm. Helsingin yliopiston neuvontatoimistossa, jossa yksi opintoneuvoja siirtyi vapaalle helmikuun alussa. Kokeilun alkumetrien kokemuksiin ollaan oltu tyytyväisiä – lukuunottamatta asiaankuuluvaa byrokratiaa. Tilalle tulevaa työntekijää ei tarvitse palkata täsmälleen samaan tehtävään, joten vuorotteluvapaa mahdollistaa joustavan työvoiman sisäisen kierrättämisen. ”Meillä vapaalle siirtyneen tilalle saatiin oma työntekijä, jonka tilalle puolestaan palkattiin ihminen talon ulkopuolelta”, kertoo apulaissihteeri Marjut Ekroos.
    Järjestelystä hyötyvät kaikki osapuolet. Kun työntekijöillä on valmiudet useisiin eri tehtäviin, paranee työpaikan toimivuus. Lisäksi irtautuminen vanhoista rutiineista tekee hyvää itse kullekin. Alkanut kokeilu on jo herättänyt kiinnostusta, ja toinen vuorottelu neuvontatoimistossa alkaa näillä näkymin syksyllä. ”Hommat ovat meillä loksahtaneet paikoilleen. Meillä on kokeilusta hyvät fiilikset.”
    Uuden kokeilun suosio riippuu pitkälti lähtijöiden kukkaroista. Kaikilla ei ole varaa vapaalle siirtymiseen. Vuorotteluvapaan ajalta työntekijälle maksetaan vuorottelukorvausta, jonka suuruus on 60 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon työntekijällä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Korvauksen enimmäismäärä on kuitenkin 4 500 markkaa kuukaudessa eikä sitä saava ole oikeutettu opintotukeen. Osittaista ammattikoulutusrahaa voi saada tuhat markkaa kuussa verottomana. Henkeä vetämään siirtyneen tilalle tullut työntekijä saa luonnollisesti työpanoksestaan täyden palkan.
    Akavan viime syksynä teettämän jäsentutkimuksen mukaan työvuorotteluvapaalle oli tuolloin lähtemässä 13 prosenttia jäsenistöstä. Heidän lisäkseen yli kaksikymmentä prosenttia voisi harkita lähtemistä. Kyselyssä naiset olivat selvästi miehiä kiinnostuneempia vuorotteluvapaasta. Jäsenistön mielenkiinnosta ja menettelyn houkuttavuudesta huolimatta vuorotteluvapaa ei ole aiheuttanut suuria kansanvaelluksia sapattivapaille. ”Syyt ovat taloudelliset. Verotuksen vuoksi on edullisempaa, että vuorotteluvapaan jakaa eri vuosille. Eihän kukaan tutkijakaan ota koko apurahaa yhdelle kalenterivuodelle. Odotamme suurempaa ryntäystä ensi syksyllä”, Liede sanoo.

Miska Rantanen
Kuva: Anssi Keränen