Kun Kansaneläkelaitos alkoi hallinnoida opintotukea, otettiin opintorahan saajien tulojen seurantaan pysyvästi tiukempi asenne. Parhaillaan Kelan opintotukikeskuksessa (KOTK) on käynnissä vuoden 1994 tulojen selvittely. Vuoden verotustietoja verrattiin opiskelijoiden saamiin opintorahoihin ja KOTK löysi yhteensä 8444 opiskelijaa, joille oli mahdollisesti maksettu liikaa opintorahaa. Epäiltyjen listalle joutuivat armotta kaikki tietyn tulo- ja opintorahamäärän ylittäneet ja kullekin lähetettiin pyyntö selvittää vuoden 1994 tulot kuukausittain eriteltynä.
Vuosien takaisten tulojen kaivelu on tuottanut melkoista päänvaivaa sekä opiskelijoille että työnantajille. Nyt päänvaiva siirtyy opintotukilautakunnille, joiden on luettava läpi selvitykset, ratkaistava onko opiskelija vilpillisesti nostanut liikaa opintorahaa ja päätettävä minkä verran on kohtuullista periä takaisin. Työmäärästä johtuen joudutaan tuomioita ainakin Helsingin yliopistossa odottelemaan kesään asti.
Periaatteet puuttuvat
Helsingin yliopistossa selvityspyynnön sai 2160 opiskelijaa ja nyt opintotukitoimistossa pyöritellään päitä valtavan kirjevuoren edessä. Koko operaatio on käynnissä vasta toista kertaa, joten selkeitä toimintamalleja ja linjauksia ei vielä ole. Tällä hetkellä tiedossa on ainoastaan, että rahoja tullaan joissakin tapauksissa perimään takaisin.
Ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri Ulla Mattila kertoo KOTK:n antamien ohjeiden vaihtelevan viikoittain. Mielipiteet vaihtelevat myös paikallisesti. Erimielisyyttä on esimerkiksi suhtautumisesta pääomatuloihin. KOTK:ssa ei katsota tarpeelliseksi erotella pääomatuloja muista ansiotuloista, kun opintotukilautakunta olisi valmis harkitsemaan asiaa tarkemmin. Verotuksessa pääomatuloista vähennetään lainojen korot. Mattila toteaa myös tiedotuksessa olleen puutteita pääomatulojen suhteen.
Toinen ilmeinen ongelma on verotus. Uuteen tukijärjestelmään siirryttäessä oli puhetta jopa siitä, ettei tulojen seurantaa tarvita, koska verotus tasaa liiat tulot. Nyt kun perintään kuitenkin on ryhdytty joutuvat opiskelijat maksamaan takaisin rahoja, joista he ovat jo kertaalleen maksaneet veroa. Asian voi oikaista käymällä lisää paperisotaa veroviranomaisten kanssa.
Parhaillaan lautakunnassa pohditaan voidaanko selvityspyynnön tulorajoja nostaa 5000 markalla kutakin. Tämä vähentäisi huomattavasti ratkaistavien tapausten määrää. Ulla Mattila korostaa kuitenkin, että lautakunnan jäsenet ovat oikeudellisessa vastuussa päätöksistään. ”Laki on mikä on ja sen mukaan tässä on toimittava”, Mattila sanoo ja valittaa ettei lautakunta voi heittäytyä kovinkaan vapaamieliseksi.
Vastenmielinen asia
Opintotukilautakunnan sihteeri Simo S. Soininen on tuohduksissaan. ”Koko asiassa on äärimmäisen paljon vastenmielisiä tekijöitä. Ihmisiä vaaditaan ilmiantamaan itsensä.” Soinisen mielestä ongelmaa olisi pitänyt tarkastella rauhassa ja kokonaisuutena jo ennen kirjeiden lähettämistä. ”Yksittäisten opiskelijoiden syyllistäminen vilpistä ei ole asiallista.” Soinista harmittaa myös KOTK:n suoraviivainen asenne perimiseen. Hänen mielestään opintotuen siirtäminen Kansaneläkelaitokselle oli virhe, josta nyt maksetaan. ”On kyseenalaista, että nyt joutuvat tulilinjalle juuri ne opiskelijat jotka pyrkivät elättämään itsensä työnteolla.”
Opintotukikeskuksen tiukentunut asenne lienee yllättänyt myös pidemmän aikaa opiskelleille. Monet ehtivät tottua siihen, ettei tuloja seurata juuri lainkaan. Tarkastaja Jorma Heikkilä kertoo kuitenkin seurannan kuuluvan Kelan keskeisiin periaatteisiin. Opintotukikeskus on pystynyt tehostamaan tarkkailuaan juuri Kelan ansiosta. ”Tämä on mahtava organisaatio.” Heikkilän mielestä tarkempi valvonta on pitemmän päälle eduksi kaikille ja se kannattaa tehdä vaikka työmäärästä aiheutuisikin enemmän kustannuksia kuin rahoja lopulta peritään takaisin. ”Kysehän on kansakunnan moraalista.”
Opetusministeriön neuvotteleva virkamies Leena Koskinen myöntää, että järjestelmässä on korjaamiseen varaa. ”Se on niin pikkutarkka ja jäykkä. Opiskelijoiden on mahdotonta järjestää elämänsä sen mukaan.” Ministeriössä toimii parhaillaan tukijärjestelmän uudistuksia pohtiva työryhmä. Muutoksia on odotettavissa aikaisintaan vuodenvaihteen tienoilla. Opintotukea vuosina 1993-1996 nostaneet ovat siis joutuneet koekaniineiksi tukijärjestelmän uudistamisessa.
Mattias Erkkilä
Kuva: Saku Heinänen
