Bongari retkeilee luennoilla

T:Teksti:

Mitä kaikkea kuulekaan tutustuessaan satunnaisesti eri tiedekuntien luentotarjontaan! Tarjolla on tappavaa tylsyyttä, herkullisia herjoja ja joskus jopa älyllisesti stimuloivia ajatuksia. Hyvä luento syntyy yksinkertaisista aineksista: suunniteltua, selvästi artikuloitua asiaa jaksaa seurata alaa tuntematonkin.

Perjantai 23. 2. Porthania IV klo 10-12 Kasvatustieteellisen tiedekunnan lastentarhanopettajien koulutusohjelman didaktiikan luento. Luennoitsija KTM, lastentarhanopettaja Jukka Salminen.

Ihan kuin lastentarhassa: pöliseviä tyttöjä ja lastentarhanopettaja. Kello 10.26 luennoitsija Jukka Salminen huikkaa huomenen joukolleen. Hän puhuu mikrofoniin. Hyvä niin, sillä kuuntelijoilla on paljon sanottavaa toisilleen. ”Suomessa on paljon lastentarhanopettajia, joilla on lapsen alistamiseen oikeuttava ihmiskäsitys”, luennoitsija varoittelee. Takapenkissä suunnitellaan maanpuolustus- tai seikkailupainotteista lastentarhaa.
    ”Keskustelemalla oppii paremmin kuin yksinpuhelulla”, luennoitsija toteaa ja jatkaa yksinpuheluaan. Kalvot vaihtuvat, puhutaan integroiduista opetussuunnitelmista. Ensimmäiset opiskelijat häipyvät ruokajonoon, kun luentoa on kestänyt puoli tuntia. Heiltä jää kuulematta, että lastentarhanopettaja on suuri vaikuttaja työssään. ”Lastentarhanopettajan työ on luokanopettajan työtä vaativampaa”, lastentarhanopettaja Salminen opettaa. ”Lastentarhassa tunneilmasto on voimakas, mutta luokassa ohut. Niin kuin tällä luennolla, ei tässä tosiaan mitään tunneilmastoa ole.”

Tiistai 27. 2. klo 10-12 Porthania 507 Oikeustieteellisen tiedekunnan kurssi valtiontalousoikeus. Luennoitsija apulaisprofessori Matti Metsäranta

Jos joku harmittelee, ettei päässyt oikikseen kolmannellakaan yrityksellä, kannattaa poiketa alan luennolla. Huomaa, miksi ei päässyt. Resurssikompotenssit, kompetenttinormit, tavoitekeinokomponentit ja varainhoitovuodet vilisevät menolakien säännösryhmittelyyn keskittyvällä luennolla.
    Luennoitsija Matti Metsäranta puhuu lapsilisistä. ”Menolakien säännösryhmittelyn ensimmäinen ryhmä: säännökset, jotka perustavat ulkopuoliselle subjektille valtioon kohdistuvan oikeuden tiettyyn suoritukseen.” Metsäranta selventää: kyseessä ovat ulkopuolisille subjekteille oikeuksia perustavat lait. Siis esimerkiksi lapsilisät. Kaksituntinen valtiontaloutta puuduttaa, mutta myös opettaa. Partaansa mutisevien humanistien kannattaisi käydä vilkaisemassa, kuinka selkeästi puhuva luennoitsija, joka on suunnitellut luentonsa, helpottaa opiskelijan tiedontuskaa.

Maanantai 26. 2. 1996 klo 16-18 Porthania III Humanistisen tiedekunnan työelämän psykologian kurssi. Luennoitsija Lilli Sundvik

Johan on järkevää! Kalvot saa monisteina vahtimestarilta, kiireiset saavat kotitehtävät junaan ja muut tekevät ryhmätöitä luennolla. Tentissä saa 70 minuutin pakertamisen jälkeen luntata laillisesti ja kysyä neuvoja vieruskaverilta. Kun ensin on luennoitu tiimityöstä, kokeillaan tiimityötä. Takapenkin tytöt pohtivat työtyytyväisyyttä palomiehen näkökulmasta. Eturivissä mietitään, mitä tehdä työyhteisöä terrorisoivalle ainaiselle valittajalle.
    ”Luennoitsija on tosi motivoitunut. Hän jaksaa aina lukea kotitehtävinä tehdyt palautteet ja synnyttää keskustelua. Ihan parhaita tyyppejä mun yliopistouralla”, kiittelee psykologian vapaata puoliarvosanaa suorittava opiskelijatyttö. Tällä luennolla lärpätetään. Ovi on auki. Kesken lähtevillä on lupa poistua kotitehtävät laukussa. Homma näyttää sujuvan ja sali pysyy täytenä kahden tunnin ajan. Olisiko taikasana motivaatio?

Keskiviikko 28. 2. klo 12-14 Porthania III Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan matematiikan kurssi topologia I. Luennoitsija dosentti Heikki Junnila

Olkoon A metrisen avaruuden x osajoukko, niin matematiikan luentoja ei tallukka tajua. Piste x E X on joukon A kasaantumispiste ja luennolle on kasaantunut äärellinen 40 hengen joukko kuulemaan tosiasioita topologiasta. Suljetun joukon komplementti on ääretön ja F C A`, joten Y on x:n ympäristö. Luennoitsijan määritellyt ja reunalliset kalvot vaihtuvat, poikavaltainen osajoukko kuuntelee. ”Ja tästä saadaankin ristiriita, joten vastaväite on väärä”, luennoitsija tietää. Joukko a on yhtä aikaa avoin ja suljettu. Kannattaa kuunnella tarkoin, jos aikoo pärjätä laskareissa.
    Käännyn euklidisessa avaruudessa takapenkin pojan puoleen. Pyydän häntä arvioimaan luennoitsijaa. Omilla topologisilla taidoillani voin vain hämmästellä. ”Hyvä ja asiallinen luennoitsija. Puheesta saa selvää ja jos ei jaksa käydä luennoilla, matskun voi monistaa laitoksen kansiosta”, takapenkin topologi opastaa.

Perjantai 8. 3. klo 13-15 Päärakennus, auditorio III Suomen kirjallisuushistoria -projektin ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksen 40-luku seminaari. Luennoitsija poliittisen historian tutkija Ilkka Liikanen

”Minun 40-luvun kirjallisuuden tuntemus on heikkoa, mutta yritän nyt tässä vähän kertoa teille…” Löytyykö parempia tapoja tappaa kiinnostus luennon alkumetreillä? Ilkka Liikanen puhuu Raoul Palmgrenin Suuresta Linjasta ja 40-luvun kulttuuritaistelusta. ”Kirjoitin asiasta viimeksi 15 vuotta sitten ja nyt keskusteluavaruus, jossa Palmgrenia tulkitaan, on tyystin muuttunut”, Liikanen lukee papereistaan. Selkeää ja sopivan hidasta puhetta kuuntelee salillinen ihmisiä. Suurin osa muistaa 40-luvun omakohtaisesti.
    Seuraava esiintyjä astuu estradille. ”Jäit nuoruus juoksuhautaan, kaltereiden taa.” Kari Sallamaa aloittaa runonlausunnalla. Erilaista, pirteää; penkeissä herätään kuulemaan Kiilan viisiottelua 40-luvulla. Naapuriauditorion kansantaloustieteen laskareihin raahautuvat mutisevat ”ihailtavasta itsensäsivistämisestä” seminaariohjelmaa silmäillessään. Tulisivatpa saliin, niin luento tuntuisi opiskelijatapahtumalta.

Torstai 21. 3. klo 10-12 Pothania II Käytännöllisen teologian kurssi Diakonia ja sielunhoito. Luennoitsija lehtori Lauri Kruus

Kauhistus, mikä positiivinen transferenssi! Ripari-isonen on rakastunut kesäteologiin, vaikka kyseessä piti olla rajattu sielunhoidollinen suhde. Tuleva pappi ja isonen istuvat mikit käsissään luentosalin edessä.
    Saako kesäteologi edes halata isosta? ”Halailu- ja hyväilytekniikat on opittava muualla. Tämä on puhdas hoitosuhde, joka ei saa muuttua rakastelusuhteeksi”, määrää luennoitsija. Täysi sali nauraa. Takapenkin tyttö toivoo, että Kruus kävisi tutustumassa tämän päivän riparilaisten elämään. ”Tää luento on paradoksaalinen: on käytännön harjoituksia, mutta ne tapetaan teoretisoinnilla. Ei ihmissuhteet ole pelkkää transferenssia, supportiivista hoitoa ja vastatransferenssia.”

Reetta Räty
Kuva: Ville Tietäväinen