Opiskelija jonottaa yliopistolla kaikkialle: vessaan, ruokalaan, professorin vastaanotolle, jopa SPR:n verenluovutukseen. Tyhmä tai tietämätön voi tuhrata jonoihin viisikin tuntia päivässä.
Peli tehdään selväksi jo kun tuore opiskelija aloittaa yliopistouransa. Hän saa jonottaa 45 minuuttia saadakseen kätellä rehtori Risto Ihamuotilaa. Tulevina vuosina jonottamisesta tulee opiskelijalle toinen luonto. Hän oppii säännöt ja taktiikan, sen milloin kannattaa käydä syömässä ja miten pääsee jonon ohi Yths:lle. Mutta vaikka oppisi kuinka ovelaksi, löytää itsensä usein jonon hänniltä.
Esimerkkiopiskelija Kerttuli aloittaa maanantaiaamun jonottamalla professorinsa vastaanotolle. Vastaanottoaika alkaa yhdeksältä, mutta Kerttuli myöhästyy hieman ja jää jonossa viimeiseksi. Kun vastaanottoaika loppuu tuntia myöhemmin, ei Kerttuli ole vielä päässyt tapaamaan proffaa. Ensi viikolla uudelleen, hän huokaa.
Kerttulille tulee nälkä kello 11.45. Hän saapuu Porthanian ruokalaan silloin, kun jono kiemurtelee jo koko portaiden matkan alas aulaan. Niinpä häneltä kuluu yli viisitoista minuuttia ennen kuin hän saa herkkulounaan ja vielä muutama minuutti ennen kuin hän löytää itselleen istumapaikan. Syötyään Kerttuli jonottaa palauttaakseen astiat. Jonossa hurahtaa kuusi minuuttia, jonka jälkeen hän jonottaa naisten vessassa viisi minuuttia. Jonotettuaan vielä Yliopiston paperikaupassa ja Portsun pyöröovissa Kerttuli lähtee Domuksen opiskelijakirjastoon.
Viisas pääsee vähemmällä
Kirjastossa hän jonottaa palautukseen kolme minuuttia ja lainaukseen 13 minuuttia. Kortistopäätteelle hän jonottaa seitsemän minuuttia, mutta kaikki hänen kaipaamansa kirjat ovat lainassa. Selvittyään ulos kirjastosta Kerttuli keksii varata hammaslääkäriajan Yths:ltä. Hän kuuntelee jonotuspiipitystä yli tunnin, muttei pääse läpi.
Kansainvälinen Kerttuli haluaa lähettää sähköpostia ystävälleen Ranskaan. Hänellä ei ole omaa tietokonetta, joten hän jonottaa Fabianinkadun atk-asemalla yli puoli tuntia. Yhteys ei toimi, koska verkkoja korjaillaan jälleen. Masentuneena Kerttuli suuntaa Kilroy Travelsiin jonottamaan matkalippuja. Hän saa jonotusnumeron 465, kun parhaillaan palvellaan asiakasta numero 213. Jonotusaikana hän ehtii jonottaa myös viereisessä Yliopiston apteekissa. Kaikkiaan jonoissa kuluu kolme varttia. Maanantain aikana Kerttuli jonotti siis viitisen tuntia ja viikko on vasta alussa. Viisaampi opiskelija harjaantuu välttelemään jonoja, mutta täysin se ei onnistu. Jonot komistuvat, kun palvelut vähenevät ja opiskelijoita tulee lisää. Niinpä kannattaa mieluummin tyynesti jonottaa kuin kiduttaa itseään laskemalla kuinka suuri osa opiskeluajasta tärvääntyy odotteluun.
Miira Lähteenmäki
