Täyttä eteen!

T:Teksti:

Aluksi tarina myrskyisältä Itämereltä: Autolautta m/s Finlandia karahtaa karille huonon sään ja kipparin arviointivirheen vuoksi. Repeämä pohjassa ei olisi kohtalokas, ellei ruuma olisi törmäyksessä imaissut 500 000 litran vesilastia. Alus alkaa pikku hiljaa vajota. Matkustajille olisi turvallisinta ajaa täyttä vauhtia kohti lähintä rantaa silläkin uhalla, että se johtaisi lopussa rajuun törmäykseen. Varustamo kuitenkin kieltää uhkapelin, sillä se saattaisi vaurioittaa alusta lisää. Törmäystä pelkäävät myös autokannella kököttävien mersujen omistajat.
    Sen sijaan, että määräisi ”täyttä eteen”, kapteeni pitää rohkaisevan puheen ja lähettää ruumaan korjausryhmän paikkaamaan vuotoa. Ikävä kyllä, heille ei saada mukaan kunnon välineitä, vain kattiloiden paikkaukseen käytetty kolvi ja pari palaa peltiä. Toinen porukka määrätään pumppaamaan vettä ulos käsipumpuilla. Rohkeimmat alkavat valmistautua uimareissuun. Valtaosa matkustajista jää hiljakseen uppoavaan, ajelehtivaan alukseen.

* * *

Työttömyyteen ei suhtauduta vieläkään vakavasti. Ministerit uhkuvat määrätietoisuutta, mutta konkreettiset toimet eivät ole muuta kuin kattilanpaikkausta. Sitä on myös viimeviikkoinen miljardin markan työllisyyden hoitoon osoitettu lisäbudjetti. Raha helpottaa oireita, mutta ei lannista tautia. Kattilanpaikkaajan talouspolitiikka, jolla vanhoja rakenteita korjaillen yritetään sinnitellä seuraavaan nousukauteen, ei enää toimi. Se ei toimi siksi, että maailmaa, johon vanhat rakenteet kuuluvat – esimerkiksi nykyinen verotus, työttömyysturva ja työelämän säädökset – ei enää ole.
    Nyt tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja rohkeutta ottaa riskejä, muuten Suomelle käy kuten kaimalleen Itämeren myrskyissä. Rohkeita vetoja voisivat olla Osmo Soininvaaran esittelemän perustulomallin kokeileminen tai ”Kuisman-Penttilän koplan” esittämä tuloveron radikaali alentaminen. Onneksi uudenlaista ajattelua on siellä täällä esiintynytkin. Kokoomuksessa siihen on syyllistynyt varapuheenjohtaja Kirsi Piha, keskustassa nuoren polven poliitikot kirjallaan Hyvästi 60-luku. Radikaalia uudistusta vaativat ryhmät ovat kuitenkin hajanaisia ja vähemmistönä omissa puolueissaan.
    Nyt jos koskaan olisi aika kuunnella hyviä ideoita riippumatta siitä, mistä ne tulevat, sillä mitä muuta meillä on menetettävänä kuin puoli miljoonaa työtöntä ja velkainen tulevaisuus?

Jarno Forssell