01. joulukuuta 1995
Teksti:

Useimmat ihmiset pitävät itseään muita parempina. Autoilijoista yli 90 prosenttia pitää itseään keskimääräistä etevämpinä, ihmiset uskovat oman tulevaisuutensa keskimääräistä onnellisemmaksi ja jopa pitävät oman nimensä kirjaimia miellyttävämpinä kuin muita kirjaimia. Positiiviset illuusiot ovat tärkeitä, sillä itseään keskinkertaisina pitävät ihmiset kärsivät yleensä heikosta itseluottamuksesta ja masennuksesta.
    Rajatieteet vetoavat positiivisiin illuusioihin kertomalla mukavia totuuksia. ”Rajaopit hyödyntävät kaikkein luontaisimpia ajattelun mekanismeja. Arjessa paras ratkaisu on se, joka selvittää asian nopeasti”, soveltavan psykologian dosentti Marjaana Lindeman arvioi.
    Lindemanin mukaan ajatus ”uskon mitä näen” pitäisi psykologisen tutkimustiedon mukaan kääntää ”näen mitä uskon”. Ihmiset eivät huomaa niitä tuhatta kertaa, jolloin heidän unensa eivät toteudu tai joku käyttäytyy täysin normaalisti täyden kuun aikaan, mutta yksikin päinvastainen tapahtuma jää helposti mieleen.
    Astrologiasta, numerologiasta, ufoista ja muista rajatiedon uskomuksista on Lindemanin mukaan tarjolla vain yksipuolista tietoa. Rajaopeista tehdyllä tieteellisellä tutkimuksella ei ole julkaisukanavaa, kun taas aikakaus- ja sanomalehdet julkaisevat innostavia artikkeleita uusista ennustusmenetelmistä tai siitä, mitä syntymäaika paljastaa luonteesta. ”Kävin Porthaniassa yhtenä iltapäivänä ja ihmettelin, että mitä siellä tapahtuu. En ole koko kahdenkymmenen vuoden yliopistourani aikana nähnyt siellä niin paljon ihmisiä. Paljastui, että siellä oli astrologisen seuran vuosikokous”, Lindeman ihmettelee kasvavaa suosiota. Tästä henkilökohtaisesta harmista syntyi kirja ”Toden näköiset harhat” , jossa kuusi tieteentekijää vakuuttaa, että rajaoppien helppoja ratkaisuja ei ole olemassa. Lindeman painottaa, ettei kirjan tarkoituksena ole tuomita rajaoppeja ja niiden harrastajia. ”Totuudenmukaisuus ei ole ainoa hyvyyden kriteeri, mutta olen erittäin kriittinen, jos oppeja käytetään vallan välineenä. Ihmisten on saatava tietää myös tutkimustuloksista.”

Grafologia tuntuu fiksummalta

”Sehän tuntuu ihan järkeenkäyvältä ajatukselta, että käsiala kertoo persoonasta. Hypoteesi kuulostaa uskottavalta, mutta sitä ei pystytä todistamaan. Tieteellisissä kokeissa käsialan ja henkilön persoonan väliltä ei ole löydetty mitään yhteyttä”, toteaa neuropsykologi, tutkija Timo Kaitaro.
    Grafologiaa pitävät järkevänä nekin, jotka vastustavat ”kaiken maailman hömppätieteitä”, kuten astrologiaa ja numerologiaa. Lähtöhypoteesi ja ohjeet ovat selkeitä: kaksi grafologia päätyy samasta käsialasta todennäköisesti samantapaiseen luonnekuvaukseen. Ongelmana on vain se, että minkään tutkimustulosten mukaan käsiala ei korreloi luonteen kanssa. Kun grafologien saamia persoonallisuudenkuvauksia on verrattu psykologisista testeistä saatuihin tuloksiin, on vastaavuus jäänyt alle kuuteen prosenttiin, mikä vastaa sattumaa. Kun koehenkilöille annettiin grafologin tekemä arvio ja satunnaisesti valittu arvio heidän persoonastaan, he eivät tunnistaneet itseään yhtään paremmin grafologin tekemästä kuin valearviosta.
    Tutkimustuloksista huolimatta grafologiaan luotetaan henkilövalinnoissa ja työhönotossa. Yritykset palkkaavat grafologeja arvioimaan hakijoiden käsialaa. Kaitaron mukaan suuretkin suomalaiset yritykset turvautuvat grafologeihin, koska työ on halvempaa ja nopeampaa kuin esimerkiksi psykologien tekemä arviointi ja haastattelut. Grafologien suosittelemien henkilöiden ei kuitenkaan ole havaittu menestyvän työssään muita paremmin.

Piilevä homouskin paljastuu

Grafologia perustuu nykypsykologian hylkäämään ajatteluun, jonka mukaan ihminen on kiinteä piirrekokoelma. Ihmisillä on taipumus selittää toisen käyttäytymistä luonteenpiirteillä, mutta omaansa tilanteilla: muut suuttuvat siksi, että ovat äkkipikaisia, itse raivostuu siksi, että tilanne on niin raivostuttava. Grafologian perustaja Ludvig Klages julkaisi 1917 pääteoksensa ”Handschrift und Charakter”, jonka opit löytyvät suomalaisistakin alan oppikirjoista. Kirjan mukaan esimerkiksi kirjoitusjäljen epäjatkuvuus voi merkitä sellaisia hyviä ominaisuuksia kuten älyllistä aloitekykyä, idearikkautta, intuitioa, sukkeluutta, luonteenlujuutta tai huolellisuutta. Sama käsialan piirre voi kuitenkin ilmentää myös kielteisiä ominaisuuksia kuten loogisuuden puutetta, taipumusta asiasta toiseen hyppelyyn, itsepäisyyttä ja itaruutta.
Kaitaro toteaa, että ominaisuuksien listaa voidaan jatkaa niin pitkään, että kaikki tunnistavat itsestään ainakin joitain asioita. Kaikki ihmiset ovat enemmän tai vähemmän idearikkaita ja enemmän tai vähemmän itsepäisiä. Ihmisillä on juuri tämän vuoksi taipumus tunnistaa itsestään mistä tahansa ominaisuuksien listasta.

Miira Lähteenmäki
Piirros Anssi Keränen