Osallistumisaktiivisuudesta päätellen perinteiset puolueet katsovat, että mukanaolo HYY:ssä on tärkeää. Harvallakin kammalla rapsuttamalla kaikki valtapuolueet löytyvät HYY:n vaalien ehdokasasettelusta. Mukanaoloaan ne perustelevat yleisluonteisesti, mitään konkreettisia ajettavia asioita ei nosteta esille.
Vuonna 1993 valitussa edustajistossa emopuolueen tunnuksilla porskuttavien edustajien määrä liikkuu tulkinnasta riippuen kymmenestä reiluun pariinkymmeneen. Selkein rajatapaus on HYY:n vihreät, joka ilmoituksensa mukaan on sitoutumaton ja poliittinen järjestö. Suhde Vihreään liittoon on irrallinen de jure, mutta de facton kanssa on jo toisin. Esimerkiksi edustajiston ehdokaslistalta löytyy nimiä, jotka tulivat tutuksi jo kevään eduskuntavaalien yhteydessä. Lisäksi puheenjohtaja Terhi Aallon mukaan HYY:n vihreät saavat välikäsien kautta avustusta Vihreältä liitolta.
Opiskelijademarit (OSY) on kiinni edustajistossa yhdellä paikalla. Joukkojen puuttuessa SDP:n puoluesihteeri Markku Hyvärinen joutuu turvautumaan aatteellisiin syihin. ”Me nähdään yliopisto osana yhteiskuntaa, ja koska olemme yhteiskunnallinen liike, pyrimme viemään sosiaalidemokraattista aatetta joka puolelle. Sen mukaan ihmiselle on annettava tilaisuus kehittää itseään varallisuudesta ja taustasta riippumatta.” Ja tätä asiaa muut eivät aja? ”No, me olemme tätä johdonmukaisesti tuoneet esille jo sadan vuoden ajan”, vakuuttaa Hyvärinen.
Pursimiehenkadun päämajassa ei haluta kasvattaa broilereita. Keskustan puoluesihteeri Pekka Perttula uskoo edarivaalien merkityksen olevan sen stimuloivassa vaikutuksessa. ”Uskon, että HYY:n vaaleissa on tärkeätä keskustelun herättäminen ja politiikasta puhuminen. Pahoin pelkään, että yliopistoyhteisö on monesta keskustelusta ulkona tällä hetkellä.”
Intellektuellikasvattamo
Sanalla ”broileri” on ilmeisesti puoluesihteerien kesken paha kaiku, sillä tulevaisuuspuolueeksi itseään tituleeraavan kokoomuksen poliittisen osaston päällikkö Timo Kervinen ei myöskään pidä termistä. ”Opiskelijapolitiikka on meille pikemmin intellektuellikasvattamo. Kaikki meille töihin tulleet ovat olleet 5-6 vuotta mukana korkeakoulupolitiikassa.” Kansy (Kansalliset ylioppilaat) on vihreiden ohella menestynyt poliittinen ryhmä. Heillä on edustajistossa kahdeksan paikkaa. Kervisen mukaan kokoomuksen opiskelija-aktiivit erottuvat muista. ”Heillä on tällainen ylikehittynyt sosiaalinen omatunto, he eivät ole mitään kännykällä soittelevia juppeja”, hän kuvailee.
Porvarillinen vaalirengas pitää pinnalla myös kaksi kristillisdemokraattien ehdokasta. Miksi Suomen Kristillinen liitto on mukana? ”Jaa-a, hyvä kysymys”, vastaa SKL:n puoluesihteeri Jouko Jääskeläinen. ”Kun aikoinaan opiskelin ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin poliittiset puolueet. Silloin olisi varmaan kysytty päinvastaista. Kaiketi kyse on aatteellisen vaihtoehdon tarjoamisesta, nythän kuitenkin tilanne on parempi kuin hullulla 70-luvulla.” Mukana siis ollaan koska muutkin ovat? ”Kyllä se vähän näin on”, myöntää Jääskeläinen.
Opiskelijapolitiikka – no jaa
Liberaalit eivät ole mukana edarivaaleissa käytännönläheisistä syistä, sillä puoluetta vaivaa vetäjien ja vedettävien puute. ”Meillä ei ole resursseja lähteä mukaan. En edes oikein tarkkaan tiedä mitä ALY:lle (Akateeminen liberaaliyhdistys) kuuluu”, selvittää LKP:n puoluesihteeri Kaarina Talola.
Nuorsuomalaisten suunnittelusihteerin Juha Pohdon mielestä puolueet ja puoluepolitiikka eivät sovi yliopistoon. ”Viestitimme kyllä ajoissa jäsenistöllemme, että osanotto edarivaaleihin on sallittua mutta ei pakollista. Ilmeisesti riittävää kiinnostusta ei ollut.” Pohto ei pidä HYY:tä kovin relevanttina temmellyskenttänä. ”Oltaiisinhan me varsinaisia poliittisia boilereita, jos lähtisimme innoissamme mukaan vaaleihin, joissa äänestysprosenttikin on niin alhainen kuin on.”
Vihreiden kaltaista rajatapausta edustaa myös Sitoutumaton vasemmisto, joka on juridisesti erillään, joskaan ei henkisesti kovin etäällä Vasemmistoliitosta. Puoluesihteeri Ralf Sundin mukaan molemmissa ryhmissä liikkuu samoja ihmisiä, ”samasta maastosta”. Sitvas tekee kuitenkin mitä tahtoopi, sillä Sund harmittelee järjestöä ”turhankin itsenäiseksi”.
Hän tunnustaa opiskelijapolitiikan koulutusaspektin. ”Kyllä tämä broilerikasvatus on ollut yksi keskeinen ajatus. Lisäksi on ajateltu, että täysimittaisessa puolueessa on oltava osa-alue jokaista elämäntilannetta varten, siksi erilaiset nuoriso-, nais- ja opiskelijajärjestöt.”
Miska Rantanen
Piirros Anssi Keränen
