Antakaa meille hyvä opettaja! Ylioppilaslehti pyysi alkusyksystä muutamaa tiedekuntajärjestöä nimeämään ansioituneita opettajia esiteltäväksi lehden uudessa Tiedon lähde -juttusarjassa. Saimme hyviä ehdotuksia, mutta runsaudenpulaa erinomaisista opettajista ei ollut. Innostavuuden ilmapiiri koettiin yliopistossa poikkeukseksi. Erikoisen hyväksi jonkun opettajan saattoi tehdä jo se, ”ettei hänen luennoillaan nukuta”. Millaisia mahtavat olla huonot opettajat?
Opetus on yliopistossa lapsipuolen asemassa. Edelleen. Siitäkin huolimatta, että kaikenlaista on tehty ja tehdään edelleen. On valittu ja palkittu opetuksen huippuyksiköitä, jaettu ansioituneen opettajan palkintoja ja käynnistetty opettajatutortoimintaa. Yliopisto-opettajille tarjotaan pedagogiikan kursseja ja virantäytössä painotetaan opetustaitoa.
Kaikki tämä on vienyt opetuksen asiaa eteenpäin, mutta tuskastuttavan hitaasti, sillä pinttyneitä asenteita on vaikea muuttaa. Suurin osa opettajista suhtautuu opetukseen edelleen välttämättömänä pahana, tutkimuksen esteenä. Opiskelijan kohtaaminen ei kiinnosta yhtä paljon kuin tutkimusongelmaan perehtyminen.Tällä asenteella uusien opetusmuotojen ja vaihtoehtoisten tenttikäytäntöjen omaksuminen tuntuu ajan haaskaukselta.
Opiskelijoillakin on syytä katsoa peiliin. Opinnoissa mennään usein yli siitä missä aita on matalin. Uusia mielekkäitä opetusmuotoja ei haluta käyttää hyväksi silloinkaan kun siihen olisi mahdollisuus. Opiskelijan – kuten kaikkien ihmisten – perussyntejä ovat laiskuus ja konservatiivisuus. Esseiden ja luentopäiväkirjojen sijasta marssitaan vanhasta muistista luentokuulusteluun tai kirjatenttiin ja unohdetaan ”opittu” seuraavana päivänä. Pitäisikö vaihtoehtoisista tenttikäytännöistä tehdä pakollisia, opetuksen kehittämisen nimissä?
Sosiaalietiikan apulaisprofessori Jaana Hallamaa, joka esitellään ensimmäisessä Tiedon lähde -jutussamme (sivulla 21) uskoo, että kirjatentit ja massaluennot tappavat opiskelijan innostuksen. Hallamaan tapa on pistää opiskelijat työskentelemään kovemmin kuin perinteisillä luennoilla. ”Kun opiskelija pitää saamaansa tehtävää mielenkiintoisena, hän yrittää kovemmin – itsensä vuoksi.”
Hyvää alkanutta syksyä, yliopisto on mahdollisuuksien foorumi!
Jarno Forssell
