Kuka ei olisi joskus halunnut kirjoittaa hauskaa juttua Oras Tynkkysestä? Esimerkiksi Antti Järvi kirjoitti artikkelin (Ylioppilaslehti 2/2010) Tynkkysen gradusta, joka käsittelee lihavuuden pelon, lipofobian ilmenemistä televisiossa. Mutta kun Järven pientä kirjoitusta katsoo tarkemmin, tuntee, ettei kaikki ole kohdallaan. Artikkeli ilmentää lipofobiaa Ylioppilaslehdessä.
Tämä näkyy siten, että lihavuus kuvataan koomisena ja että artikkeli sisältää monia vähätteleviä ilmaisuja. Oudointa Järven jutussa on, että hän syyllistää lihavia ilmastonmuutoksesta. Miten hän yleensä on päätynyt tähän johtopäätökseen?
Ajatuskokeena ehdotan Ylioppilaslehden toimitukselle lihaviin viittaavien sanojen vaihtamista johonkin muuhun ihmisryhmään vastaavasti liittyviin termeihin. Olisiko juttu ollut yhtä hauska, jos Tynkkysen gradu olisi käsitellyt esimerkiksi mustaihoisten tai naisten aliedustuneisuutta jollakin yhteiskunnan osa-alueella? Ja millä hauskalla tavalla nämä ryhmät olisikaan voinut liittää ilmastonmuutokseen?
Ihmisryhmään kohdistuva pelko ja halvennus voivat johtaa vakaviin seurauksiin, jopa kansalaisoikeuksien rajoittumiseen. Minun ei tarvitse edes luetella ihmisryhmiä, joille on joskus käynyt näin. Jostain syystä me ihmiset vain syrjimme toisiamme, vaikka meidän ei pitäisi.
Voiko opiskelija tai tutkija enää tarttua ulkonäkösyrjintään ilman Ylioppilaslehden toimituksen ivaa?
Severi Hämäri
Teoreettisen filosofian jatko-opiskelija ja tasa-arvoaktiivi
