Kirjalla on asiaa: Bites, bytes and rock`n`roll

T:Teksti:

Tavallaan tuntuu perverssiltä kirjoittaa historiikki internetmaailmasta. Sillä aika kun kirja syntyy, ilmiöt menettävät merkityksensä ja maailma muuttuu toisenlaiseksi.
Entä kiinnostaako ketään
MySpace, joka nyt Facebookin rinnalla näyttää kulahtaneen rockklubin tuulikaapilta?
No näköjään kiinnostaa. Sen verran taitavasti Wall Street Journal -lehden toimittaja Julia Angwin kertoo nettisaitin rupisen tarinan.

Kirja paljastaa, että perustamisvuodestaan 2003 asti MySpace on ollut häikäilemätön matkija ja onnekas sählääjä.
Verkkoyhteisön perustajat eivät olleet kauluspaitaisia nörttejä, jotka päiväkausia hioivat hienoja algoritmeja, vaan miehiä, jotka ennen MySpacea puuhasivat kaikenlaista hämäräperäistä pornosta spämmiohjelmiin.
Esimerkki: Kun Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin, toinen MySpacen perustajista, Chris DeWolfe, alkoi markkinoida ilmaisia isänmaallisia kursoreita, jotka muuttivat hiirellä liikuteltavan nuolen Amerikan lipuksi. Lipun mukana tuli vakoiluohjelma, joka keräsi tietoja koneen käyttäjästä.

MySpace perustettiin kopioimalla suoraan Friendster-nimistä verkkoyhteisöä. MySpace voitti sivustojen välisen kilvan kahdesta syystä: Se hyväksyi käyttäjäkseen huijarit ja teeskentelijät. Toinen syy oli puhdas vahinko. Sivusto hösättiin kasaan niin nopeasti, että siihen jääneen virheen vuoksi käyttäjät saattoivat räätälöidä sivuaan mielin määrin, esimerkiksi lisäämällä taustakuvia.
”Toimi nopeasti, korjaa myöhemmin”, oli perustajien filosofia, jota Piilaakson datanörtit paheksuivat.
Perustajat houkuttelivat suositun pin-up-staran, Tila Tequilan, siirtymään Friendsteriltä MySpaceen, järjestivät juhlia ja kiertelivät Los Angelesin rockklubeilla kertomassa saitin mahdollisuuksista musiikin markkinoinnissa.

Kirja kuvaa mediamaailmaa ruohonjuuritason startupeista mediamogulien kokoontumisajoihin ylellisellä hiihtomajalla.
MySpacen osti siipiensä suojaan Robert Murdoch, joka kirjan mukaan havahtui internet-aikaan katsomalla amatöörivideoita vuoden 2004 tsunamista. Murdochin mediajätti News Corp maksoi MySpacesta 600 miljoonaa dollaria heinäkuussa 2005.
Tuolloin MySpacella oli 18 miljoonaa kuukausittaista vierailijaa. Tämän vuoden alussa heitä oli 124 miljoonaa.
Internetin ailahtelevaisuutta kuvaa se, että kirjan epilogissa Angwin ei osaa ennustaa MySpacen syöksylaskua. Facebook on nopeasti kasvanut kaksi kertaa suuremmaksi verkkoyhteisöksi kuin MySpace.
Web 2.0 -aallon johtohahmolla on silti Yhdysvalloissa yhä yllättävän vahva suosio. Nähtäväksi jää, löytyykö ilkeältä isoveljeltä uusia temppuja uskottavuuden palauttamiseksi.

Antti Järvi

Julia Angwin: Stealing MySpace. Random House 2009.