”Jos se jätkä selviää, odottelen mieluusti elinkautisen verran vankilan porteilla ja hakkaan sen kuoliaaksi, kun pääsee ulos.”
”Olis vittu ampunut ittensä heti. Tai jonkun se olis pitäny tehdä.”
”Tollaset kusipäät pitäis mestata jo keskoskaappiin.”
Tiedätte mistä on kyse. On kyse väkivallasta, sen diskursiivisesta puolesta. Internetin keskustelupalstat osoittavat todeksi käsityksen suomalaisesta oman käden oikeudesta, kovista arvoista ja yksilön kurinpalautuksesta.
En ihmettele, että koulumurhaaja Pekka- Eric Auvinen, 18, oli aktiivinen nettikeskustelija. Alue on vapaampi mielipideareena kuin lähikuppila, jossa sosiaaliset paineet saattavat vielä kahdennentoistakin kaljan jälkeen estää mielipidepurkauksien syntymisen.
Koska internet on vapaampi, se on myös sairaampi. Viinaakin paremmin nimimerkit mahdollistavat ihmisen synkimmän minän paljastumisen.
Brittilehti The Times käsitteli suomalaisten väkivaltaisuutta Jokela-uutisoinnin yhteydessä. Viitekehyksenä ja syyllisenä nostettiin esiin pimeys, kaamos, synkkyys, sosiaalisten suhteiden vaihtuminen verkkokommunikaatioon.
Todellinen syy on löydettävissä helpommin. Se on kielen ja kulttuurin rakenteissa.
Me hyväksymme armeijan, koska ”siellä tehdään pojista miehiä” – opetetaan tappamaan. Me hyväksymme jääkiekkotappelut, koska ”pojat ovat poikia”. Se, että mies lyö naista on väärin, mutta miehen lyömistä on turha vastustaa: ”Siinä kaverit nyt ottavat vähän miehestä mittaa”.
Väkivalta on suomalaiselle miehelle itsestään selvä asia. Se kuuluu kasvatukseemme jo lapsesta saakka. Pojat saavat joululahjaksi pyssyjä, tytöt nukkeja.
Suomessa tapahtuu yli kaksinkertainen määrä kuolemaan johtavia väkivaltarikoksia Ruotsiin verrattuna. Jos verrattaisiin nettikeskustelujen väkivaltapurkauksia, uskon Suomen suhdeluvun olevan vieläkin suurempi.
Nettikeskustelut ovat rataspyöriä, jotka vauhdittavat väkivallan aaltoa – bensaa, jota kaadetaan ahdistuneen kapinaliekkeihin.
Kirjoitettu väkivalta on niin yleistä, että se saa absurdeja ilmenemismuotoja:
”Pasifistina olen sitä mieltä, että jokainen vapaaehtoisesti armeijaan menevä pitäis tappaa.”
Virtuaalimaailmassa väkivaltaa suitsuttavat ovat pekkaericauvisten suurimpia tukijoita. He lietsovat väkivaltaista käyttäytymistä kirjoituksillaan.
He ovat vastuuttomia nimimerkkiensä takaa, mutta silti vastuussa.
Ville Hytönen
Kirjoittaja on turkulainen runoilija ja Savukeidas Kustannuksen kapteeni.
ville.hy tonen ( a t ) savukeidas.com
