Kotitaloni ulko-oviin on asennettu sähkölukot – siis sellaiset, jotka avautuvat avainta vilauttamalla.
Kätsyä, ajattelin alkuun. Eipä tarvitse talvisinkaan runnoa avainta lukkoon näpit jäässä.
Sitten luin Helsingin Sanomista, että Ruotsissa Säpo, paikallinen suojelupoliisi, pyrkii yhteistyöhön taloyhtiöiden kanssa. Se haluaa, että kunnalliset vuokrataloyhtiöt auttaisivat sitä radikaalien muslimien jahtaamisessa.
Göteborgissa kaupungin vuokrataloyhtiö on jo kahden vuoden ajan raportoinut muslimiasukkaidensa tekemisistä Säpolle.
Perhana, ajattelin, sähkölukkojen avullahan taloyhtiö voi valvoa menemisiäni ja tulemisiani. Suojelupoliisi tuskin on minusta kiinnostunut, mutta montaa muuta tieto minun ja naapurieni kulkemisista voisi kiinnostaa.
Nettisurffailua kartoittavat tietokannat ovat haluttua kauppatavaraa. Miksei siis taloyhtiö voisi lyödä omilla tietokannoillaan rahoiksi? Se voisi kaupata tietonsa vaikka pikaruokafirmoille. ”Jaahas, tuossa talossa ravataan ovissa kahden aikaan yöllä: kortteliin kannattaa perustaa kebabravintola.”
Työvoimatoimistoa taas kiinnostaisivat varmasti taloyhtiön työttömien menemiset. Jos joku poistuu talosta eikä palaa päiväkausiin, hän selvästi pakoilee työkkärin yhteydenottoa. Raps vaan, tuet pois sellaisilta!
Pahinta olisi, jos informaatio pääsisi vuotamaan Jehovan todistajille, mormoneille ja muille kaupustelijoille. Nyt ne tietäisivät tarkkaan, mihin aikaan olen yleensä kotona, ja soittaisivat ovikelloa juuri silloin.
Hyvästi, rauhalliset koti-illat.
Ville Seuri
