Kaavoitusvaihe
Piparkakkutalon suunnitteluvaiheessa talon yleisilmeestä käydään varsin kiihkeää keskustelua. Tulisiko rakennuksen mieluummin olla hillitty ja käytännöllinen vai ylellinen ja omistajiensa arvoa alleviivaava – jopa wau-arkkitehtuuria?
Käy kuten poliittisissa prosesseissa usein: leipureiden edustajat päätyvät kompromissiin. Seinät ovat modernisti vinot. Sisäänkäynnin pylväikkö sen sijaan on vanhanaikainen mutta symboloi samalla poliittista valtaa. Tasakatto taas suodaan niille, jotka toivovat vaatimattomuutta ja alhaisia kuluja.
Leipomishankkeen alussa päätetään myös talon budjetista. Kustannuksiksi arvioidaan noin 20 euroa. Tämä sisältää piparkakkutaikinan, koristekaramelleja, sokeria, marsipaania ja possun.
Katto
Koska piparkakkutalossa ei ole maanalaista tilaa, leipojien ei tarvitse miettiä, rakennetaanko kellariin parkkipaikkoja vai bändikämppiä. Sen sijaan talon katolle pursotetaan sokerikuorrutuksesta helposti ja halvalla helikopterikenttä. Se on alun perin piparkakkutalon suunnittelutoimikunnan sitoutumattomien ryhmien ehdotuksessa mukana vitsinä ja livahtaa talon suunnitelmiin aivan vahingossa. Toisaalta kopterin käyttömahdollisuudesta ei lopulta nähdä olevan haittaa: jos vaikka talon biletiloissa järjestettävistä juhlista joskus loppuisi mehu kesken, voisi lentämällä noutaa nopeasti lisää. Ja kulujahan ei kannata ajatella. Ensi vuoden taikinabudjetti riittää varmasti myös itse piparikopterin leivontaan.
Viheralueet
Talon viheralueille muotoillaan marsipaanista kartion mallisia puita. Puut ovat lohtuna niille vihertäville työryhmän jäsenille, jotka jaksavat kerta toisensa jälkeen vaatia piparitalosta tehtäväksi kaiken maailman ympäristö- ynnä muita selvityksiä. Puiden kanto tehdään lakritsipalasta (mieluiten luomu, ettei joku vaan taas valita). Piparipihalle kaulitaan myös marsipaaninurmikko. Sillä ja muilla istutuksilla halutaan viestiä talon omistajajoukon maanläheisistä arvoista.
Possu
Pihaan päätetään hankkia kolme vaaleanpunaista betoniporsasta. Oikeistolaiset ja sitoutumattomat leipojat kuitenkin vastustavat ehdotusta, sillä ”porsaiden väri viittaa vasemmalle”. Puolentoista tunnin ja kahdeksan puheenvuoron jälkeen possuja päätetään hankkia vain yksi.
Koska yksi betoniporsas ei kuitenkaan tuki talon pihan kaikkia sisäänkäyntejä, on joku törppö jo ehtinyt rikkoa pihan (poliittisesti korrektiksi väriyhdistelmäksi ranskanpastilleilla rakennetun) laatoituksen piparimaasturillaan.
Valaistus
Kun talo on liki valmis, havaitaan, ettei valaistussuunnitelmaa ole tehty. Sen laatiminen nostaa yllättäen kuluja. On hankittava lakritsipiippuja seinälampuiksi ja hopeisia nomparelleja jouluvaloiksi kuuseen ja talon katon räystäälle. Piparitalon sisään asetetaan kynttilä energiaa säästäväksi sisävaloksi.
Valaistus paisuttaa budjettia noin kolmanneksella. Vaan se ei haittaa, rahaahan on aina, ja jos ei ole, niin pyydetään lisää.
Tarveaineet:
Kaksi pakettia (Ã 500g) valmista piparkakkutaikinaa
Purkki hopeanvärisiä nomparelleja
Kolme lakritsipiippua
Kolme tavallista lakritsipötköä
Paketti vihreää marsipaania
Pussi ranskanpastilleja
Sokeria
Pussi kookoshiutaleita
Tomusokeria ja vettä tai valmista sokerikuorrutusta
Teksti ja kuvitus Ylioppilaslehden työryhmä
