Valmistumisen koittaessa akateeminen jargon pitäisi saada kääntymään työelämän dynaamiseksi moniosaamiseksi ja tulosvastuulliseksi tiimityöksi. Mutta miten? Ongelmassa auttaa yliopiston rekrytointipalvelun henkilökohtainen uraneuvonta.
”Neuvomme lähinnä työnhaun käytännöissä. Alaamme ovat hakemukset, CV:t ja esimerkiksi palkkatoiveet ja haastatteluun valmistautuminen. Korkeakouluneuvojat puolestaan vastaavat laajempiin kysymyksiin, kuten tutkinnon ja työmarkkinoiden antamiin mahdollisuuksiin ja hakijan soveltuvuuteen”, uraohjaaja Petra Hiltunen kertoo.
Valtaosa kävijöistä on naisia, mutta neuvoista hyötyisivät Hiltusen mukaan varmasti myös miehet. Yksin pohtien voi jäädä väärä kuva omasta kelpoisuudesta ja mahdollisuuksista.
”Opiskelijat ovat usein liian vaatimattomia, eivätkä osaa arvostaa sitä, mitä ovat kokeneet ja oppineet. Oma tutkinto ajatellaan liian suppeasti, eikä kartoiteta riittävästi mahdollisuuksia. Se on myös ymmärrettävää, sillä opiskelijalla on sata muutakin asiaa hoidettavana.”
Uraohjaaja muistuttaa, että työnhaku vie aikaa, mutta on erittäin kannattavaa. Jos ei ehdi tai halua tulla paikan päälle, hakemuksia ja ansioluetteloita kommentoidaan myös sähköpostitse.
Entä kuinka paljon nykyinen uraohjaaja itse harrasti urasuunnittelua?
”Olen humanisti. En valmistunut mihinkään selkeään ammattiin, joten olen joutunut miettimään uraani paljon itse. Uraohjaajaksi ei ole mitään tiettyä koulutusta, joten oma osaaminen ja persoona vaikuttivat paljon”, kertoo Hiltunen.
Runsaudenpulaa rajoittamaan
Laura Peltonen,
4. vuoden teoreettisen filosofian opiskelija
Ennen neuvontaa
”Valmistun tämän vuoden aikana ja minua on askarruttanut, mihin suuntaan tällä koulutuksella kannattaa lähteä. En kuitenkaan yhdy niihin, jotka ihmettelevät filosofi en tarvetta. Pikemminkin tuntuu siltä, että mielenkiintoisia kohteita on paljon ja valinta niiden välillä vaikeaa.”
Neuvonnan jälkeen
”Tapaaminen oli juuri sitä mitä odotin: rönsyilevä, vapaamuotoinen keskustelu selkeytti ajatuksia. Kavereiden kanssa jutut kiertävät samaa kehää, nyt niihin sai ulkopuolisen näkökulman. Toiveammattini kytkeytyy jollain tavoin yhteiskunnallisiin asioihin.”
Ymmärrystä kokemuksista
Sonja Valjus
6. vuoden aikuiskasvatustieteen opiskelija
Ennen neuvontaa
”Hakeuduin korkeakouluneuvojan luokse, koska ajattelin keskustelun psykologin kanssa selkeyttävän, mihin työhön soveltuisin parhaiten. Olen myös erikoistunut laitoksellani melko harvinaiselle alueelle, monikulttuurisuuskasvatukseen, joten vinkit olivat tarpeen.”
Neuvonnan jälkeen
”Heti tapaamisen jälkeen olin hieman pettynyt. Olin stereotyyppisesti odottanut psykologisia testejä tai muuta konkreettista tukea. Lähinnä kuitenkin vain juttelimme kokemuksistani.
Nyt huomaan, että omia tekemisiään oli hyvä käydä läpi. Psykologin ansiosta huomasin, että todellisuudessa minulla on paljon hyvää työkokemusta. Olen ollut töissä Cimossa, SPR:ssä ja Unescossa. Tapaamisen tärkein anti oli psykologin neuvo, että itseään ei kannata kategorisoida liian varhain.”
Kesätöitä etsimässä
Pirjo Ahonen
5. vuoden sosiaalipsykologian opiskelija
Ennen neuvontaa
”Menin rekrytointipalveluihin vain etsimään kesätöitä. Uraohjaaja kysyi ohimennen, olinko ajatellut töitäni pitemmällä tähtäimellä. En ollut. Sovimme varsinaisen tapaamisen parin viikon päähän.”
Neuvonnan jälkeen
”Sain peilata omia ajatuksiani. Keskustelimme esimerkiksi siitä, miksi lähdin lukemaan sosiaalipsykologiaa ja jätin entisen liikunnanohjaajan työni. En vieläkään tiedä, mikä on juuri se minua kiinnostava työpaikka, mutta piilevänä häilynyt suunta selkeytyi ja vahvistui.
Kävimme läpi myös tekemääni CV:tä. Se muuttui teknisestä markkinoivammaksi. Sanojen sävyillä on väliä. Esimerkiksi vastuuta kannattaa korostaa: pitää mieluummin sanoa, että ’ylläpidin sitä-ja-sitä’ kuin kertoa pelkkä titteli.”
Päivi Ala-Risku
Ura- ja rekrytointipalvelut avoinna ma-to kello 10-16 ja pe kello 10-14. Yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, 2. krs. Korkeakouluneuvojat ovat paikalla tiistaisin 13-15, ja heille on varattava erikseen aika.
