Hollantilaisen Hieronymus Boschin maalauksessa Himojen puutarha kuvataan paratiisia ja helvettiä. Helvetissä on eniten vilskettä. Keskiajalla taivaaseen pääsy oli kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys, se piti lunastaa hyveellisellä elämällä. Uskottiin, että valtaosa ihmisistä päätyy viimeisellä tuomiolla kellarikerrokseen.
Olen viime aikoina tavannut monia kirkkoon kuuluvia, joiden mielestä kaikki pääsevät taivaaseen. Aikoinaan samanlaisia ajatuksia esittänyttä pastori Antti Kylliäistä ei erotettu kirkosta. Hän jatkaa virassaan ja julkaisi viime vuonna uuden kirjan. Ehkä siksi, että hänen oppinsa oli lopulta vain äärimmilleen vietyä luterilaisuutta.
Jos ihminen pelastuu vain armosta, hänen teoillaan ei ole merkitystä. Vastuun käsitekin muuttuu kyseenalaiseksi. Loogisesti tästä seuraa, että kaikki ovat samanarvoisia: Jumalahan olisi epäreilu, jos lähettäisi osan syyntakeettomista ihmisparoista helvettiin. Paratiisista pitäisi siis löytyä myös Idi Amin ja Jammu Siltavuori.
Helvetistä luopuminen sopisi suomalaisille kuin perunanenä. Pyhimyksetön tuulipukukansa karsastaa kaikkea kilvoittelua, koska kokee sen pätemiseksi. Pidätellyssä kaunaisuudessaan se ei voi sietää ajatusta, että ei pääse taivaaseen, jos joku muukin pääsee. Synninkin käsite joutaa historian roskakoriin, kun kirkosta tehdään kirkollisverolla toimivaa karkkiautomaattia, joka tarjoilee kaikille kaikkea kivaa.
Luterilaisuus on julma uskonto. Ei riitä, että kaikkien on kahlattava samassa kurassa maan päällä, sama kuvio toistuu tuonpuoleisessa. Koulupoikana ajattelin, että minua rääkänneet isot imbesillit joutuvat helvettiin. Ajatus aiheutti hykerryttävän ylemmyydentunteen, jonka avulla selvisin alaluokilta suhteellisen tervejärkisenä. Jos Kylliäisen oppi pitää paikkansa, tämäkin lohtu on viety ja tulen päätymään entisten koulutovereideni kanssa taivaaseen. Mieluummin painuisin helvettiin.
”Parempi helvetissä paraatipaikalla kuin taivaassa hattuhyllyllä”, sanoo arabien sananlasku. Ehkä ajallisesti tuoreempi Muhammedin oppi onkin vanhuudenheikkoa kristinuskoa elinvoimaisempi. Mutta onneksi Suomesta löytyy vielä kaksi perinteitään kunnioittavaa kristillistä kirkkokuntaa joissa mikä tahansa ei mene läpi, nimittäin roomalaiskatolinen ja ortodoksinen. Ne uskovat yhä syntiin ja sovitukseen, helvettiin ja paratiisiin samaan tapaan kuin Hieronymus Bosch.
Timo Hännikäinen
timo.hannikainen@helsinki.fi
Kirjoittaja on Kerberos-lehden päätoimittaja, runoilija ja kotimaisen kirjallisuuden opiskelija.
