Humanistit jakoivat kortonkeja
Joulukuun ensimmäisenä vietetty kansainvälinen Aids-päivä innosti humanistisen tiedekunnan opiskelijajärjestö Humanisticumin jakamaan ”humanisticumeja” päärakennuksen aulassa.
Tempauksen tarkoitus oli kiinnittää huomiota sukupuolitaudeilta suojautumisen tärkeyteen. Lisäksi humanistit huomauttivat kumien ehkäisevän myös ”tarpeettomasta lisääntymisestä johtuvaa opiskelun pitkittymistä”.
Kamat kotiin Aleksandriasta
Elokuun lopulla yliopiston oppimiskeskus Aleksandrian vahtimestarit kyllästyivät opiskelijoihin, jotka säilyttivät tavaroitaan kuukausitolkulla keskuksen vain lyhytaikaiseen varastointiin tarkoitetuissa säilytyskaapeissa. He tyhjensivät kaapit muovisäkkeihin, joista tavarat saattoi lunastaa kaapin avainta vastaan.
Alun perin säkkejä oli yli sata. Lukukauden lähetessä loppuaan niitä on lunastamatta vielä yli kolmekymmentä.
”Tavaroitaan hakevat ihmiset ovat perustelleet tavaran jemmaamista muun muassa gradumateriaalin säilömisellä”, kertoo Aleksandrian vahtimestari Timo Laakso.
Laakso pyytää kaikkia hakemaan tavaransa pois pikimmiten.
Koulutus periytyy myös alueellisesti
Asuinalue ja perhetausta vaikuttavat nuorten opintouraan, selviää Timo Kauppisen joulukuun alussa hyväksytystä sosiologian alaan kuuluvasta väitöksestä.
Kauppisen tutkimus helsinkiläisten nuorten keskiasteen koulutuksesta osoittaa perhetaustan vaikuttavan selvästi siihen, valitseeko nuori lukion vai ammattikoulun.
Myös asuinalueella on väliä. Innokkaimmin lukioon mentiin alueilta, joilla väestö oli korkeasti koulutettua. Oman perheen lisäksi merkitystä oli myös nuoren käymän yläasteen muiden oppilaiden taustoilla.
Elämäntavat lihottavat parikymppisiä
Nuoret lihovat yleisesti aikuisiän kynnyksellä, kertoo Kirsi Pietiläisen joulukuun alussa hyväksytty lääketieteen väitös. Syynä lihomiseen ovat pääasiassa epäterveelliset elämäntavat.
Myös vanhempien lihavuudella oli selvää merkitystä nuorten painon kehitykseen. Syntymäpaino selitti sekin osittain lihomista. Selvä poikkeus olivat tupakoivien äitien lapset, jotka syntyivät pienikokoisina, mutta lihoivat teini-iässä riippumatta vanhempien painosta.
Ingela West ja Lasse Garoff Studentbladetin päätoimittajiksi
Suomen ruotsinkielisten korkeakouluopiskelijoiden lehden Studentbladetin päätoimittajiksi ensi vuodelle valittiin Ingela West ja Lasse Garoff. Kumpikin heistä hoitaa päätoimittajuutta puoli vuotta ja toimii toisen vuosipuoliskon lehden toimitussihteerinä. Vuodesta 1911 alkaen julkaistu Studentbladet on pohjoismaiden vanhin opiskelijalehti. Se ilmestyy 18 kertaa vuodessa, ja sen levikki on 11 000 kappaletta.
