Heti kunnallisvaalien jälkeen vihreät syyllistivät tappiostaan median ja demareiden ajojahtia. Vähän myöhemmin useimmat vihreät ymmärsivät hävinneensä, koska puolue ei osannut muotoilla selkeästi sanomaansa ja tarjoamaansa vaihtoehtoa.
Tilanteen korjaamiseksi Vihreän liiton hallituksen jäsen Ville Niinistö vaatii rohkeampaa ja kriittisempää vihreyttä. Lähituotanto ja ekologinen tasapaino ovat Niinistön mukaan vihreän liikkeen ihmisläheisen globalisaatiokritiikin ydinkohdat.
Kansanedustaja Rosa Meriläinen puolestaan vaatii puolueelle selkeämpiä symboleita. Kun Koijärvi-kortti ei enää pure, vihreät voisivat ottaa maahanmuuttajat maskoteikseen ja viestittää siten solidaarisuutta kaikkiin maapallon asukkaisiin.
Onko tämä parasta, mihin puolueen kaksi nuorta lahjakasta visioijaa pystyvät? Vihreiden sanoma tuntuu olevan aidosti hämärä ja ristiriitainen. Sitä ei saada kuntoon vain mainostoimistojen brändinrakennuksen keinoin.
Aikaisemmin vihreät ovat pystyneet ratsastamaan uuden politiikan aallonharjalla. Ekologiset ja globalisaatiokriittiset teemat ovat pitäneet puolueen perinteisen oikeisto-vasemmisto -jaon ulkopuolella. Kun kunnallisvaaleissa teemaksi tuli yksi vasemmiston ja oikeiston ydineroista, vihreillä meni sormi suuhun. Puolue ryhtyi vain reagoimaan muiden esityksiin.
Halusivat vihreät sitä tai eivät, Osmo Soininvaaran ennakkoluuloton, tavoitteita keinojen sijaan korostava politiikka näyttää helposti oikeistolaiselta. Se aiheutti vihreiden vaalitappion. Se on aiheuttanut myös Vihreän liiton sisälle kasvavan punavihreän opposition, joka haluaisi Anni Sinnemäen tai Heidi Hautalan puolueen johtajaksi.
Vihreät eivät ole julkisesti myöntäneet ristiriitoja. Se voisi olla puolueelle erittäin hedelmällistä. Opposition ja soininvaaralaisten pitäisi hahmottaa erimielisyytensä ja yrittää rakentaa niiden pohjalta vihreä kompromissi: oma, selkeä ja uudenlainen vastaus vanhoihin kysymyksiin.
Kaikille kansalaisille 300 euron ansiot takaava perustulomalli on ollut vihreiltä loistava esitys hyvinvointiyhteiskunnan nykyaikaistamiseksi. Se on ollut raikasta uutta politiikkaa. Ennen seuraavia eduskuntavaaleja vihreiden pitäisi kehittää samanlainen malli julkisiin palveluihin. Jos se olisi aidosti vihreä, vasemmiston ja oikeiston vaihtoehdot alkaisivat taas näyttää pysähtyneiltä.
Esa Mäkinen
