Mistä ja milloin kirjoitit ylioppilaaksi?
Oulunkylän yhteiskoulusta ikuisuus sitten eli vuonna 1986.
Oliko kauppakorkeakoulu itsestään selvä valinta lukion jälkeen?
Musta piti tulla juristi. Kun mietin, mitä oikeasti isona teen, niin juristin homma alkoi tuntua puulta: lukutenteiltä ja lakikirjapaketeilta. Pidin välivuoden ja pähkäilin asiaa. Kauppakorkeakoulu tuntui tällaiselle kärsimättömälle huithapelille paremmalta, luovemmalta ja kansainvälisemmältä paikalta.
Minkälaiset olivat mursujaiset vuonna 1987?
Kamalaa tunnustaa, mutta ei aavistustakaan. Makasin kotona lähes 40 asteen kuumeessa, kun kaverit hilluivat kaupungilla.
Kuinka 1980-luvun lopun nousukausi näkyi Kauppakorkeakoulussa? Helminauhoja, purjehduskenkiä, jakkupukuja, poskisuudelmia, riskibisnestä, nuoria naisia ja miehiä edessään loistavatulevaisuus?
Joo, ilman muuta. Silloin oli uraputkiajattelu vallalla. Tutoreiden mielestä koulun parasta antia olivat connectionit. Itse olen aina ollut huono keräämään kavereita tulevaisuuden tarkoituksia varten. Oli ajassa hyvääkin: tulevaisuus näytti valoisalta, työpaikka varmalta ja koulutus hyödylliseltä sekä työmarkkinoilla halutulta. Se toki muuttui parissa vuodessa…
Entä minkälainen opiskelija oli kauppatieteen ylioppilas Kirsi 20v.?
Aika tavallinen tyttö. Hiljainenkin, mutta kiinnostunut kaikista opiskelumaailmaan ja yhteiskuntaan liittyvistä asioista. Joku sanoisi, että aika laiska, sillä valmistuin myöhään eikä gradun arvosana ole ylpeilyn aihe. Gradusta taisin saada jotain 50 pistettä.
Luitko tentteihin lukujärjestyksen mukaan vai edellisenä yönä kahvin voimalla?
Kyllä minä olin sellainen yölukija.
Kuinka rahoitit opintosi?
Olin töissä koko opiskeluajan KOP-pankissa, Karkkipussissa ja T-kaupan kassalla. Jouduin myös ottamaan opintolainaa, jota nyt makselen takaisin. Myöhemmin työskentelin markkinointiassistenttina Elopakissa.
Minkälainen oli opiskelijaboksisi?
Asuin ensin yksin, sitten poikaystävän kanssa pienessä vuokra-asunnossa Oulunkylässä. Myöhemmin kun olin jo kokopäivätöissä, asuminenkin oli hulppeampaa.
Kuinka kauppakorkeakoululaiset bailasivat?
Kaipa sitä tuli juhlittua joskus aamuunkin asti, joskus maistui kohtuullisuus.
Kerro jokin hauska muisto opiskeluajoilta?
Ei tule mieleen kuin häpeälliset muistot ja niitä en kerro.
Olet perustanut rokkikerhon eduskuntaan. Rokkasitko jo opiskeluaikana?
Enpä tiedä, rock-musiikki on kiinnostanut aina, mutta lahjakkuuteni rajoittuu todellakin vain kuunteluun. Valitettavasti en osaa itse soittaa, laulamisesta puhumattakaan. Kauhistelen itsekin opiskeluaikojeni levyhyllyä: Aerosmithiä, Totoa ja Chicagoa.
Olet innostunut joogasta ja Tiibetistä. Kiinnostuitko niistä jo opiskeluaikana?
En oikeastaan. Tiibetiä harrastan ”mutkan kautta”, sillä olen ollut kiinnostunut ihmisoikeusasioista pidempään. Joogan aloitin neljä vuotta sitten. Vai olisiko siitä jo viisi vuotta, aika menee pirun nopeasti kun on täyttänyt 30.
Kotisivullasi kerrotaan, että harrastat myös vetelehtimistä. Vetelehtijäksi olet ehtinyt paljon. Mahtuiko vetelehtiminen kalenteriisi jo opiskeluaikana?
No niin, näihin kysymyksiin ei saisi vastata rehellisesti. Kunnon ihminenhän raataa ja kiirehtii… Kyllä minulta parit luennotkin jäivät väliin, mutta tarpeeksi ehdin tehdä silti. Jos ei välillä vetelehdi, niin patterit eivät enää toimi.
Koska ja miten koit poliittisen herätyksesi?
Opiskelun alkuaikoina. Tätäkään tarinaa ei olisi koskaan pitänyt päästää suustaan – nythän mä olen vain Benin löytö, vaikka Benin avun lisäksi olen kai itsekin saanut jotakin aikaan… Eli tapasin Benin, joka mainosti kauppiksessa kokoomusta joissakin vaaleissa. Järjestimme kurssikavereiden kanssa poliittisen illan, jonne Ben tuli juttelemaan. Sitten lähdin Saarisen Ollin kunnallisvaalikampanjaan ja yksi asia johti toiseen.
Olit Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan edustajistossa 1990-91. Mitä lupasit tai vaadit vaalikampanjassa?
Suoraan sanoen en muista.
Olit jo eduskunnassa, kun valmistuit maisteriksi. Mikä oli gradusi aihe?
Gradun aihe oli ”Poliittisen markkinointikampanjan suunnittelu ja toteutus”. Tein sen kauan ennen valmistumista. Kirjoittaminen ei kestänyt kovin kauan ja sen huomaa jo arvosanasta. Ikään kuin sokerina pohjalla tutkinnosta puuttui pitkään tilastotieteen perusteet -kurssi.
Mitä tekisit toisin, jos aloittaisit opiskelun nyt?
Ottaisin gradun vakavammin. Kun harkitsin jatko-opintoja, proffa sanoi, että tervetuloa ensin korottamaan gradun arvosanaa.
Koska tajusit, että sinusta on tullut peruuttamattomasti aikuinen?
Miten niin? Onko?
Kirsikka Saari
