Miksi yritykset ovat olemassa? Rikastuttaakseen omistajiaan.
YK:n pääsihteeri Kofi Annan lanseerasi kesällä maailmankumppanuuteen pyrkivän Global Compact -ohjelman, jossa viisikymmentä kansainvälistä suuryritystä ja YK sitoutuvat yhteisesti määriteltyihin arvoihin. Annanin mukaan YK:n on lisättävä yhteistyötä liikemaailman kanssa, ellei järjestö halua jäädä entistä pahemmin syrjään ylikansallisesta päätöksenteosta.
On loistavaa, että suuret yritykset lupaavat pyrkiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia sekä työntekijöiden järjestäytymisoikeutta ja sanovat vastustavansa lapsityövoiman käyttöä. Mitä useampi sitoutuu näihin arvoihin, sen parempi.
Täytyy kuitenkin muistaa, että lauseessa lupaavat pyrkiä kunnioittamaan piilee pieni ongelma. Todellisella yrityksellä on vain yksi toiminta-ajatus: rikastuttaa omistajiaan. Mitään muuta pyrkimystä ei ole. Jos lapsityövoiman avulla saadaan suurin mahdollinen tuotto, lapsityövoimasta ei luovuta. Yrityksille liikevoitto on aina sinällään myönteistä hyvää julkisuutta tärkeämpää.
Esimerkiksi tammikuussa syanidillaan Tiszajoen saastuttanut australialais-romanialainen kaivosyhtiö osoitti onnettomuuden jälkeisellä välinpitämättömyydellään, kuinka yritys ei piittaa aiheuttamistaan tuhoista, jos huono julkisuus ei merkitse sille mitään. Kulta on aina kultaa. Ei sitä boikotoida.
Toinen surullisen hauska esimerkki on Hjallis Harkimon Voima-lehdelle (7/2000) antama haastattelu. Siinä Harkimo tuomitsee omistamansa Finnair-stadionin sponsorin Nestlen toiminnan kehitysmaissa:
”Mä oon samaa mieltä sun kanssa, että niiden toiminta on väärin, mutta mitä sä luulet, että ne sanois, jos mä soittaisin niille… Nehän naurais mulle, että mitä helvettiä, Harkimo, sä tällasta soitat”, Harkimo sanoo.
Niin, kansalainen Harkimo kertoo tietävänsä, että jokin on väärin. Mutta yritysjohtaja Harkimolle ei ole olemassa oikeaa tai väärää.
Yritykset voivat puhua arvoista, mutta lopulta vain tuottavuus merkitsee jotain. Siksi tarvitaan lakeja, joita noudatetaan. Myös maailmanlaajuisesti.
Heikki Valkama
päätoimittaja
