Kurt Vonnegut kertoo Teurastamo 5 -teoksensa esipuheessa aikovansa aloittaa tarinan lauseella Kuulkaapas: Billy Pilgrim on joutunut ajassa irralleen ja lopettaa lauseeseen Pyy-tii-huiit.
Hyvä idea.
Kuulkaapas:
Helsingin Puhelin on joutunut ajassa irralleen.
Helsingin Puhelin on muuttunut yllättäen Elisaksi, joka haluaa olla kaikkialla, kaikkien kanssa, kaiken aikaa, nyt ja aina.
Tähän saakka Helsingin Puhelin on toteuttanut jokseenkin samaa ideologiaa 0700-alkuisissa numeroissaan. Mutta että ihan nyt ja aina, kaikkialla?Iankaikkisesti?
Amen!Näillä lakeuksilla kun katsotahan notta ainoastaan Jumalalla on valta liikkua yli ajan ja paikan. Paitsi tietysti Bottan jonossa, joka traditionaalisesti ei liiku senttiäkään paikaltaan, oli aika mikä tahansa.
Vaan äkkiäkös yhden kirkkoinstituution kaataa: kolme naulaa veks ja Jeesus on lattialla rähmällään. Kirkon tulisikin haastaa puhelinlaitos sen omilla ehdoilla ja hankkia Mato Valtonen tuottamaan liturgiaan uusia sisältöjä. Kuka mitä saarnassa veteli ja ketä mitä häh?
Kyllä wappilan pappilan apupapin papupata vielä rokkaa.
Mutta takaisin Elisaan.
Telealalla on toki paljon voitettavaa: kun esimerkiksi valtavilla Aasian markkinoilla puhelimet alkavat soida ihan ling ling vaan, ei yhteyksien tuottajaa varmaankaan katsota millään muotoa vinoon.
Siihen saakka tulisi kuitenkin noudattaa jonkinlaista varovaisuutta. Vaikka kommunikaatio on hieno asia, niin kaikkivoivaksi sitä ei tule julistaa: kännykänkäytöstä noussut keskustelu kategorisoitiin myös äskeisissä presidentinvaaleissa loppujen lopuksi niin sanottuun onks tukka hyvin ja näkyyks gallup? -luokkaan.
Tosin puhelinvanhemmuudesta kritisoitu Esko Aho hävisi vaalit ja on taatusti repinyt kakkossijansa vuoksi hiuksiaan, mutta puoluetoveri Mauri Pekkarinen on varmaankin lohduttanut tutulla urheilufraasilla.
Tupee ei oo häpee.
Puhelimella voi siis hoitaa asioita vallan mainiosti. Mutta ei kaikkialla, ei kaikkien kanssa, ei kaiken aikaa, ei juuri nyt eikä taatusti aina.
Muutenhan puhelimesta joutuisi kuuntelemaan pelkkää jonotusääntä.
Pyy-tii-huiit.
Piditkö lukemastasi?
Kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Ylioppilaslehti kertoo yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöistä ennen kuin muut ovat ehtineet niihin havahtua. Lue printtiä, tue laatujournalismia.
Tilaa tästä