Keskonen: Kolkyt ja risa

Tiedättekö miltä tuntuu täyttää kolmekymmentä vuotta? Minä tiedän, noin viikon kuluttua. Kolme erää takana ja edessä tuntematon määrä jatkoaikaa.
    Kolmenkympin kriisi on helppo kiteyttää. Kymmenvuotiaan mielestä kaksikymppinen on älyttömän vanha. Kaksikymppisen mielestä kolmekymppinen on älyttömän vanha. Ja kolmekymppisen mielestä kolmekymppinen on älyttömän vanha. Siinä se.
    Jokaisella kolmikymmenvuotiaalla tulisi ideaalin mukaan olla ainakin työpaikka, ihmissuhde, rivitalon puolikas sekä kultainen noutaja. Kuinka ollakaan: opiskelut ovat kesken kuin Iisakin kirkko, ihmissuhteita löytyy ainoastaan telkkarista, kämppä on Punavuoressa, vuokra-, ja arvatkaa vaan kuinka paljon koiranruoka maksaa.
    ”Kuinka paljon koiranruoka maksaa?” Eikös jokaisen kolmekymppisen pitäisi olla jo taloudellisesti itsenäinen? Yllätys yllätys. Ei ole. Äiti laittoi viime viikolla tilille muutaman satasen, jotta lapsensa pärjäisi kuun loppuun. Terveisiä vaan äidille. Ja kiitti. Riitti.
    Ikääntymisen sanotaan lisäävän sekä kovettumista että kyynisyyttä. Sehän ei voi pitää paikkaansa. Tiedän, että minulla on edelleen lapsen sydän.
    Lasipurkissa.
    Työpöydällä.
    Iän myötä pitäisi tulla myös viisautta sekä elämänkokemusta. Mikä on aivan totta. Pitkät yhdyssanat, kuten elämänkokemus, eivät ole enää vuosiin tuottaneet vaikeuksia.
    Eihän elämä tähän pääty: joittenkin mielestä se vasta alkaa. Mutta kolmikymppisyyden kaltaiset virstanpylväät pysäyttävät silti hetkeksi ajattelemaan. Mikä minusta pitikään tulla isona ja miksen vieläkään ole sitä? Vai olenko? Vai pitikö? Ammattikiekkoilijat ovat järjestään minua nuorempia. Tarkoittaako tämä sitä, ettei minusta voikaan tulla ammattikiekkoilijaa? Ja mikä on roska-autonkuljettajien keski-ikä?
    Apua. Tässä seison enkä muuta voi. Toistaiseksi vielä ilman kävelytukea. Toistaiseksi. Mutta kertokaa nyt joku:
    Miten eläkkeen vuosittainen kertymä lasketaan? Mistä tietää, että eturauhanen vaivaa? Minkä ikäinen isä oli, kun minut siitettiin? Mitä leivälle laitettiin ennen Floraa? Lausutaanko osteoporoosi niin kuin kirjoitetaan? Mitä se muuten on? Olisiko testamentti tarvis? Voiko jo istua vanhusten ja invalidien paikalla? Onhan Aku Ankka myös aikuisille suunnattu sarjakuva, onhan? Ja saako aikuisena todellakin ottaa ensin?
    Kysymyksiä, kysymyksiä. Ei silti, toki vuosien varrella on tullut myös opittua jotain. Ja ynnä sekä eli tai vai mutta vaan siksi siis sillä niin että jotta koska kun jos vaikka kunnes. Pähkinäsaaren rauha solmittiin vuonna 1323. Taivas on sininen siksi että.
    Mutta riittääkö se?
    Kaiketi. Pakko riittää.
    Täältä tullaan, elämä.
    Keskosena.