Pusuklassikko
”Suutelin tulevaa miestäni kuusi vuotta sitten Ystävänpäivänä. Menemme kesällä naimisiin.”
Englantilaista ja ranskalaista filologiaa lukeva Elina Karakorven kertomus on klassikko. Elina ja hänen tuleva miehensä Petteri Paatsila eivät tosin pussanneet Valentinen päivän kunniaksi vaan vanhojen päivän huumassa. Valentinen päivää on sittemmin juhlittu vuosittain kahden kesken syömällä ulkona. Tänä vuonna Elina etsii hääpukuaan Valentinen päivänä hääpukuesittelystä.
Piristävä pusu
Mukavin pusu, jonka filosofian opiskelija Juhani Hirvi on saanut, annettiin viime syksynä liikennevaloissa.
”Oli paska päivä ja seisoin valoissa ajatuksissani, kun joku tuli takaapäin ja pussasi. Käännyin ympäri vihaisena ja mietin, että mitä helvettiä! Pitääkö ruveta tappelemaan?”
Mutta pussaaja olikin ystävä.
”Sen jälkeen en onnistunut enää vaipumaan masennukseen sinä päivänä. Yllätyspusuja voisi saada useamminkin. Mutta ne vaativat oikeaa ajoitusta.”
Julma pusu
”Tarvitseeko pusumuiston olla hyvä?”
Teatterikorkeakoulussa opiskelevan Laura Laukkosen ensisuudelma annettiin pakolla.
”Oltiin ruotsinlaivalla luokkaretkellä. Olin kolmetoista. Laiva oli täynnä jalkapallojoukkueita. Italian joukkueen miehillä oli joku kilpailu meneillään. Mies otti diskossa lujasti kiinni ja työnsi kielen sisään. Perässä tuli seuraava koittamaan onneaan. Niitä juoksi perässäkin. Mentiin ystävien kanssa pakoon hyttiin eikä uskallettu tulla ulos. Miesten käytös oli aika kova pettymys, koska ne olivat alkuun näyttäneet niin hyvännäköisiltä.”
Kansainvälinen pusu
Ranskan lukijat Saara Kerosuo ja Saara Kuusi viettivät vuoden Tolousessa. He oppivat käytännössä, miten jäykkää suomalaisten eli heidän itsensä suhtautuminen pusuun voi olla.
”Illanistujaisissa tuntui todella typerältä tervehtiä ranskalaisia pussaamalla ja sanoa suomalaisille pelkästään moi. Mutta ihan yhtä piinallista oli antaa suomalaisillekin pusut.”
Eurooppalaisen hengen mukaisesti pusutervehdys ystävien kesken on Suomessa yleistynyt. Mutta he tuomitsevat kohteliaan pusutervehdyksen väärinkäytökset.
”Ranskalaisilla miehillä on ällöttävä tapa hipaista huulia antaessaan poskisuudelmaa, jos ne haluavat lähennellä. Oikeastihan ei kuulu koskettaa edes poskia.”
Englantilaista filologiaa opiskelevan Maria Tolsan ystävä tervehtii tyttökavereita poskisuudelmalla. ”Se on kiva tapa.”
Onnellisen perheen pusu
Oikeustiedettä opiskeleva Mia Germano on onnellinen siitä, että hänen kotonaan annetaan vieläkin iltapusu.
”Vaikka olen yli kaksikymppinen, vieläkin tullaan huoneeseen. Tai menen itse olohuoneeseen antamaan pusun ennen nukkumaan menoa.”
Kokeileva pusu
Luonnontieteitä opiskeleva Timo Honkasalo kertoo pussanneensa kerran kokeeksi miestä.
”Oltiin kapakassa ja rinnakkaisluokkalaisestani tiedettiin yleisesti, että se on homo. Olin tosi yllättynyt, ettei se tuntunut missään.”
Mies pussaa miestä -kokemuksia näytti olevan enemmänkin. Mutta pojat eivät millään uskaltaneet esiintyä nimellä. Valtiotieteilijä Esaksi itseään nimittävä kertoi, miten parikymppisenä oli kiva pussailla kaveriporukassa.
”Sitten pystyi leuhkimaan tyttöystävälle, että mä olen ainakin pussanut useampaa miestä kuin sinä.”
Fritsuja peiteltiin teininä värivoiteella ja huivilla. Mustelmavoiteista ei tiedetty.
”Joku oli kuullut, että Pepsodent auttaa. Kaulassa oli turkooseja läikkiä punaisten sijaan.”
Nyt fritsuja ei ole ollut moneen vuoteen.
”Ystävän poikakaveri teki sille fritsun ja sanoi: kinkku on nyt leimattu. Aika raadollista.”
Prinsessaa kädelle
”Limaisia kädelle mäiskähdyksiä saa miehiltä, jotka haluavat esittää humalassa herrasmiestä eivätkä silti osaa tekniikkaa. Sen pitää olla lievä kosketus eikä mäiskäys”, sanoo folkloristiikan opiskelija Heidi Heino.
”Ne, jotka osaavat, yleensä näyttävät jo etukäteen siltä, että osaavat. Onnistuneesta käsisuudelmasta tulee arvostettu olo. Tuntuu, että miehen mielenkiinto kohdistuu minuun.”
Aamusuukko
”Yhtenä aamuna olin niin unissani, etten ollut vastannut Mikon pusuun ollenkaan. Illalla oli pakko kysyä, että annoinko aamupusun. Aika säälittävä tarina vai mitä. Sellaista se on, kun on ollut viisi vuotta yhdessä”, kansantieteen opiskelija Annamari Juvonen tilittää.
Antamatta jäänyt
”Kävelin päivän brasilialaisen tytön kanssa Portugalissa keskiaikaisessa kaupungissa Obidossa. Kuuntelimme fado-musiikkia. Illalla mietin antaisinko hänelle suukon, mutta en antanut. Tyttö meni omaan huoneeseensa nukkumaan. Näimme vielä aamulla”, filosofian opiskelija Tuomas Naakka kertoo parin vuoden takaisesta muistosta.
”Kuukausi sen jälkeen sain tytöltä kirjeen. En ollut antanut hänelle osoitettani. Hän oli hankkinut sen suurlähetystön kautta. Mutta siinä vaiheessa kaikki oli jo myöhäistä. Hän oli jo palannut takaisin Brasiliaan.”
Haluton suutelija
Tutkija Kimmolla tulee suutelemisesta ensimmäisenä mieleen, ettei se enää parisuhteessa tunnu yhtä hyvältä kuin joskus nuorena. Hän on huomiostaan hämmentynyt.
”Ajatukseni karkaavat suudellessa muihin asioihin. Ehkä se johtuu siitä, että suutelemme eri tavalla.”
”Suutelemisessa ei voi keksiä mitään uutta. Ei ole olemassa uusia tapoja suudella kuten seksissä on uusia asentoja. Yritän aina siirtyä suutelemisesta mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Ehkä juuri siksi, että se hämmentää minua.”
”Onko tämä yleistä? Onko moni vastannut näin?”
Känni-imutus
Kaksi Goom-risteilyltä juuri rantautunutta haalarimiestä arkailee puhua edes pussaamisesta omalla nimellään. Seurustelevat pojat ovat edellisyönä pettäneet tyttöystäviään.
”Oli kyllä ukkomiehellä viime yönä moraalisia ongelmia.”
”Meitä oli kymmenen kaverin porukka enkä tiedä kuin kolme, jotka jäivät ilman.”
”Porukka panee haalarit päälle, eikä millään ole enää mitään väliä. Saa olla niin jurrissa kuin haluaa. Ja yhtä hyvin voisi otsassa lukea:ota minut. Sitä vartenhan sinne mennään.”
”Porauslautta on aika osuva kuvaus.”
Poikien vihreissä haalareissa lukee staabi eli he ovat Tampereen yliopiston hallintotieteen opiskelijoita.
Menittekö ensimmäisen pussaamanne naisen kanssa hyttiin?
”Ei. Mutta vähän pätkii. En oikein muista ketä tuli pussailtua.”
Kiihkeä elokuvasuudelma
Taidehistorian opiskelija Juha-Heikki Tihinen pyytelee anteeksi, että suutelemisesta tulee mieleen ensimmäiseksi puisevasti Gustav Klimtin maalaus Die Küss. Mutta huomattavasti enemmän eloa ja käsien huitomista seuraa, kun Juha-Heikki innostuu kuvailemaan elokuvahistorian suosikkisuudelmiaan.
”Se on tietenkin Valentin Vaalan Niskavuori-elokuvassa kohtaus, jossa Tauno Palo ja kukas se nainen nyt onkaan lähestyvät toisiaan viljapellon halki. Leikkaukset seuraavat kummakin lähestymistä. Lopulta he syleilevät ja kaatuvat heinäpeltoon ja sitten onkin aika kuvata pilviä taivaalla.”
”Tai Teuvo Tulion elokuvissa, joissa suudelmasta romahtaa koko maailma. Regina Linnanheimon kuuluisat silmät alkavat pyöriä päässä, kun kiihko valtaa hänet. Kaikki alkaa suudelmasta ja johtaa sänkyyn. Ja taas kuvataan juoksevia hevosia, virtaavaa koskea ja vinhaa vauhtia viliseviä pilviä taivaalla.”
Kotimaisen elokuvan yltiöromanttiseen kiihkoon Juha-Heikin on helpompi eläytyä kuin amerikkalaisten teinipätkien realismiin.
”Punastuttaa katsella ö-luokan amerikkalaisia nuorisoelokuvia, joissa rautakangesta väännetään, että nyt on herkkä hetki. Katsojat nolostuvat siitä, kuinka tökerösti se on tehty. Toisaalta yhdistän siihen oman epävarmuuteni.”
Kielari ja fritsu
”Istuin rengaskeinussa ja poika oli siinä polvillaan edessäni ja antoi minulle ensimmäisen kielisuudelman. Silloin tajusin, mistä on kyse. Aiemmin pusut olivat olleet niin kuivakkaita. Nyt oli märkää.” Kasvatustiedettä opiskeleva Maija Nousiainen nauraa. Ihan lapsena pussaamista tapahtui kerrostalon kellarissa pusuhippaa leikittäessä.
”Joku teki tokalla luokalla yhdelle tytölle fritsun. Se tyttö joutui kotiarestiin eikä kukaan tajunnut miksi. Sitten tuli hooverit peliin.”
Pakkaspusu
”Viimeisin oli aika sähköinen. Siitä tuli kipinä alahuuleen. Se tuntui tosi vaikuttavalta. Talvisää tuo pikantin lisän pusutoimintaan”, tietojenkäsittelyä opiskeleva Tomi Silander kertoo ja nauttii sähköiskuiskuista pussatessa.
Uskovaispusu
Farmasian opiskelija Anna Peltoketo tapasi ensisuudelman antajan helluntailaisseuroissa. He pussasivat heinäladossa suulle. Teologian opiskelija Katri Koikkalainen oli juonut bileissä yhden lasin viinaa ennen ensisuudelmaansa. Poika oli seitsemäntoista, Anna 14-vuotias.
”Seitsemäntoista tuntui älyttömän vanhalta silloin. Se jäi siihen yhteen pusuun.”
Kilpapusu
Germaanista filologiaa opiskeleva Paula Aistrich on oma-aloitteinen pussaaja. Hän ei saanut ensisuudelmaansa vaan antoi sen itse. Joka vappu Paula ystävineen järjestään pususkabat.
”Se on perinne. Pusut arvostellaan tarkkaan. Olen sen joskus voittanutkin.”
Toimittajamme Heikki Valkamaa Paulan kertomus ilahduttaa, sillä hän on myös pusukilpailujen ystävä. Eräänä vappuna Heikki ystävineen joutui spontaanisti Espalla pusukilpailuun, jonka hän voitti.
Mutta suomipojan pettymykseksi jostain ilmaantui ranskalaismies, pussasi Heikin pussaamaa tyttöä ja kaappasi tämän mukaansa. Heikki purki ahdistustaan pussaamalla viittä vastaantulijaa, joista yksi oli mies.·
Ystävänpäivä 14.2.
”Aiemmin pusut
olivat olleet niin kuivakkaita.
Nyt oli märkää.”
Minna Joenniemi
Kuva: Sanna Vauhkonen
