Rina Kuusipalo ja Elvira Sihvola joutuivat tekemään vaikean valinnan opiskelupaikan suhteen: Harvardiin vai Yaleen? Maailman tunnetuimpien yliopistojen kampuksilla ei suomalaisia vilise.
Kuka on nukkunut viime yönä vähiten? Se on harvardilaisfuksien keskuudessa suosittu lesoilun aihe.
Rina Kuusipalo, 20, nukkui viime yönä tunnin. Hän yritti kiriä kiinni kahden viikon rästitöitä, koska palasi juuri New Yorkista, jossa oli YK:ssa delegaattina Comission for Social Developmentissa.
Leijonanosan Kuusipalon ja Elvira Sihvolan, 21, päivästä haukkaa opiskelun lisäksi yliopiston järjestötoiminta. Tytöt järjestelevät muun muassa malli-YK-kokouksia ja kirjoittavat Harvard Political Review -lehteen.
”Täällä ei katsota hyvällä, jos on vain nenä kirjassa”, Kuusipalo sanoo.
Harvardissa osataan myös juhlia. Aina ei huomaa, että koolla ovat maailman fiksuimmat opiskelijat.
”Se on usein sellaista, mitä Suomessa harrastetaan 13-vuotiaana. Pukeudutaan minihameisiin ja ollaan innoissaan siitä, minkä kaiken kanssa vodkaa voi sekoittaa”, Kuusipalo valottaa.
Harvardissa suorittaa perustutkintoa kahdeksan suomalaista. Ruotsalaisia kampuksella on lähes kolmekymmentä. Täällä pääainetta ei valita vielä ensimmäisenä vuonna. Kuusipalo ja Sihvola ovat kiinnostuneita yhteiskuntatieteistä.
Tytöt suorittivat IB-lukion ulkomailla, Kuusipalo Walesissa ja Sihvola Costa Ricassa United World College -ohjelmassa.
Hakiessaan amerikkalaisyliopistoihin Sihvola ei uskonut, että hänellä oikeasti olisi mahdollisuuksia päästä Harvardiin. Kuusipalokaan ei ollut tullut ajatelleeksi sitä varteenotettavana vaihtoehtona ennen kuin opo patisti hakemaan.
Tytöillä olisi ollut vientiä muuallakin. Molemmille saapui hyväksymiskirjekuori myös muun muassa Yalesta.
Kuusipalo tuli Harvardiin suoraan lukiosta. Sihvola päätti pitää välivuoden ”ennen hullujenhuonetta”. Hän heitteli puoli vuotta Itellassa postipaketteja ja reissasi ympäri Aasiaa.
Yhdysvalloissa yliopistoihin pyritään hakemuksilla. Akateemisten ansioiden lisäksi valinnassa painaa harrastuneisuus. Kuusipalo ja Sihvola ovat aina pärjänneet koulussa, mutta ratkaiseva tekijä sisäänpääsyssä oli heidän mielestään ulkomailla kerätty elämänkokemus.
Oxfordissa opiskelee Shanghain listan kymmenestä parhaasta yliopistosta eniten suomalaisia. Kandia tekee 16 ja maisteria vääntää 12. Opintotukea sai viime vuonna perustutkinto-opintoihin Yhdysvalloissa 350 suomalaisopiskelijaa ja Britanniassa noin 1600 opiskelijaa. Tunnetuimmissa ylipistoissa heistä opiskelee siis vain kourallinen.
Ressun lukiosta Cambridgeen ja Oxfordiin haki opo Susanna Tammisen mukaan viime vuonna noin kymmenen oppilasta. Hänen arvionsa mukaan vuosittain sisään pääsee yhdestä kolmeen oppilasta. Korkeakouluprofessori Jussi Välimaan mukaan moni lähtee ulkomaille pikemminkin siksi, että ei pääse kotimaassa opiskelemaan kuin hakemaan tasokkaampaa koulutusta.
Kuusipalo ja Sihvola epäilevät, että hakuintoa laskee pelko lukukausimaksuista. Huoli on etenkin Yhdysvalloissa aiheellinen, mutta rapakon takana saattaa päästä stipendijärjestelmän avulla myös halvalla.
Perustutkinto-opinnot USA:ssa maksavat keskimäärin noin 22 000 euroa vuodessa. Yhdysvaltoihin lähtevät suomalaisopiskelijat ja heidän perheensä maksavat tästä summasta suurimman osan itse, otaksuu suunnittelija Tanja Mitchell Fulbright Centeristä.
Harvard on niin rikas, että sille opiskelijoiden maksukyvyllä ei ole väliä. He hyväksyvät ensin opiskelijan ja katsovat sen jälkeen varallisuustason mukaan, kuinka paljon hänellä on varaa maksaa. Erään arvion mukaan Harvardissa on noin puolet rikkaiden lapsia, neljäsosa stipendillä opiskelevia lahjakkuuksia ja viimeinen neljännes keskiluokkaisia puurtajia. Kuusipalo ja Sihvola eivät halua paljastaa, kuinka paljon he opinnoistaan Harvardissa maksavat.
”Tämä on sijoitus tulevaisuuteen. Täällä on semmoisia resursseja, joista en ikinä pääsisi muualla nauttimaan”, Sihvola sanoo.
Entiset valtionpäämiehet ja Nobel-voittajat pitävät Suomessa harvemmin luentoja. Verkostoitumismahdollisuudet ovat myös loistavat. Yliopiston kautta fuksitytöt ovat löytäneet jo kesätyöt: Sihvola suuntaa Latinalaiseen Amerikkaan mikrorahoitusjärjestöön ja Kuusipalo Lontooseen New Economics Foundationiin.
”Ihmiset ovat täällä avoimesti kunnianhimoisia, toisin kuin Suomessa. Täällä kannustetaan käyttämään lahjojaan”, Sihvola sanoo.
Maailman dynamiikkaa, valtasuhteita ja erilaisten ihmisten ajattelua Kuusipalo katsoo oppivansa hahmottamaan paremmin ulkomailla. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, tyttöjen luokkakaverit päätyvät vallankahvaan ympäri maailmaa. Obamakin kävi Harvardin.
Maria Ruuska
Suomalaiset maailman parhaissa yliopistoissa
1. Harvard University (8 suomalaista)
2. University of California, Berkeley (1)
3. Stanford University (3)
4. MIT Massachusetts Institute of Technology (4)
5. University of Cambridge (21)
6. California Institute of Technology (0)
7. Princeton University (3)
8. Columbia University (7)
9. University of Chicago (ei tietoja)
10. University of Oxford (28)
Shanghain yliopistolistauksen kärkikymmenikkö viime vuonna. Yliopistoja on mahdotonta laittaa objektiiviseen paremmuusjärjestykseen. Kiinalaiset painottavat listauksessaan luonnontieteitä ja Nobel-voittoja. Suomalaisopiskelijoiden määrä suluissa. Helsingin yliopisto on sijalla 72.
