Yliopistojen hallituksen kokoonpanoon tullee muutoksia, mutta esitys virkasuhteiden muuttamisesta työsuhteiksi ja lukukausimaksukokeilu säilynevät valiokuntakäsittelyssä, ennustavat Ylioppilaslehden haastattelemat sivistysvaliokunnan jäsenet.
Esitys uudeksi yliopistolaiksi on sivistysvaliokunnassa kuulemisvaiheessa. Liian suppeasta asiantuntijoiden kuulemisesta valiokuntaa ei voi enää syyttää. Nyt valiokunnassa on vieraillut myös ylioppilaskuntien edustajia ja muun muassa lakiin kriittisesti suhtautuvia professoreja.
”Julkisuudessa on ollut virheellisesti, ettei SYL ole vastustanut yliopistolakia. Nyt on kuultu sitä ja ylioppilaskuntia, ja ne ovat esittäneet samaa kritiikkiä”, sanoo valiokunnassa kuultavana ollut HYYn hallituksen jäsen Anu Aarnio.
Tällä hetkellä HYYn päätavoitteet ovat, että EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilu torpataan, sisäiset ryhmät saavat enemmistön yliopiston hallituksessa, yliopistojen kollegiolle annetaan valta erottaa hallitus ja että kolmikanta kirjataan lakiin.
Aarnio suhtautuu toiveikkaasti siihen, että lakiin saadaan valiokunnassa muutoksia.
”Saumaa on. Olimme opiskelijajärjestöjen kanssa hyvin yksimielisiä, ja toivomme, että yhteisellä huolella on vaikuttavuutta.”
Etenkin hallituspuolueista tulevat valiokunnan jäsenet odottavat nyt kiivaasti perustuslakivaliokunnan lausuntoa, jonka on tarkoitus valmistua vapun jälkeen.
Julkisuudessa monet valtiosääntöoikeuden professorit ovat pitäneet esitystä perustuslain vastaisena, sillä se heikentää yliopistojen perustuslaissa määrättyä itsehallintoa.
Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto on toiveikas sen suhteen, että lakiin tullaan tekemään muutoksia.
”Opetusministeriön lakiluonnos on monessa suhteessa karmea. Toivon kuitenkin, että lopputulos on parempi kuin lähtökohta.”
Lakiesitykseen on vielä hyvin mahdollista saada tarkennuksia aikaan, uskoo myös keskustan kansanedustaja Tuomo Puumala.
”Siinähän on useampia kysymyksiä, joita opiskelijat ovat nostaneet esille, muun muassa kolmikannan kirjaaminen lakiin. Puolueenakin haarukoidaan, missä on toiveita ja parannusehdotuksia.”
Lukukausimaksukokeilun Eu- ja Eta-maiden ulkopuolisille mahdollistava kohta lakiesityksestä tuskin poistuu, sillä se on kirjattu hallitusohjelmaan.
”Kokeilut ovat monen lukon takana ja niille on kovat edellytykset”, huomauttaa lukukausimaksujen vastustajana tunnettu valiokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen Raija Vahasalo.
Vahasalo ei uskalla vielä sanoa, millaisia muutoksia esitykseen olisi valiokuntakäsittelyssä tulossa.
”On kuultava kaikki asiantuntijat loppuun ja vielä perustuslakivaliokunnan lausunto”, Vahasalo sanoo.
Hän epäilee kuitenkin, että kollegion aseman yksityiskohtia saatetaan rukata ja hallitusten ulkopuolisten jäsenten määrää voidaan muuttaa.
Vahasalosta on ollut hyödyllistä, että valiokunta on kuullut erittäin laajasti asiantuntijoita.
”Kaikki ovat olleet samaa mieltä siitä, että uudistusta tarvitaan. Henkilöstö on huolissaan omasta asemastaan, opiskelijat lukukausimaksuista. Rehtorit ovat oikein tyytyväisiä”, hän naurahtaa.
Samaa sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki.
”Aluksi kuultiin lähinnä rehtoreita ja muita kannattavia tahoja, mutta nyt on kuultu kriittisiäkin ääniä. Selkeätä ja murskaavaa se kritiikki kyllä on tiettyjen kohtien osalta. Nähtäväksi jää, huomioimmeko valiokunnassa sen.”
Myös Arhinmäki odottaa kiinnostuneena perustuslakivaliokunnan lausuntoa ulkopuolisten määrästä yliopistojen hallituksissa.
”Kimmo Sasi on kyllä vienyt valiokuntaa siihen suuntaan, että asioita katsotaan poliittisesti, ei perustuslain näkökulmasta.”
Veera Luoma-aho
Kuva Tuomas Karppinen
