Keskonen: Koti, diskontto ja isänmaa

Nyt tiedän, mistä Kansallinen Kokoomus on tehty.
    Kokoomuksessa on montaa laatua kauppislaisia. Toisaalta Kauppakorkeakoulun käyneitä, sinne havittelevia tai sinne aikoinaan havitelleita.
    Ja toisaalta meitä Piia-Noora Kaupin tavoin ajattelevia.
    Hyvä ystäväni Piia-Noora on avannut Nyt-liitteen haastattelulla silmäni. Piia-Noora… hetki.
    Tietenkin. Kuvitelkaa, unohdin. Anteeksi.
    Piitu.Hyvin hyvä ystäväni Piitu on saanut minut tajuamaan, kuinka helppoa on luokitella ihmiset varallisuuden perusteella. Ennen ajattelin, että raha on vaihdon väline: jotain, jolla voi ostaa tavaroita. Ei enempää, vain vaihdon väline.
    Kuinka tyhmä olinkaan! Tyhmä tyhmä tyhmä!
    Mutta nyt tiedän paremmin.
    Piitu, erittäin hyvä ystäväni, on opettanut minulle, että raha tuottaa ihmisen perusolemuksen. Rikas ihminen on määritelmällisesti hyvä ihminen, paikkansa yhteiskunnassa ansainnut. Miljoona on mielekkyyden mittari: miljardööri on melkein kuin Messias.
    Mutta kaikki eivät ole rikkaita. Eivät edes varakkaita. On olemassa myös (näin Piitu, paras kaverini, minulle kertoi) rahattomia. Köyhiä.
    Miksi?Miksi, Piitu kysyi minulta, Suomessa on köyhiä?
    EIHÄN NE JUMALAUTA (kirosi Piitu, tulevien lasteni kummi) TEE EDES TÖITÄ ELÄÄKSEEN!
    Köyhä ei kykene (nyt sen tajuan) toimimaan fiksusti kuten Kuopion kokoomuslainen kaupunginjohtaja Kari Häkämies, jolla on peräti kaksi duunia. Kun Sauli Niinistö halusi parhaan kaverinsa Karin ministeriksi, niin Kari lähti Kuopion kaupunginjohtajan pallilta nopeammin kuin kuppa (hyi) aikoinaan Töölöstä (ajatella, meidän Töölö!).
    Ensin Kari kuitenkin varmisti, että Kuopio pitää kaupunginjohtajan viran avoinna Karille. Karihan lupasi palata syyskuussa takaisin. Ehkä jo kuluvan vuoden syyskuussa.
    Mutta köyhät eivät kykene vastaavaan. Köyhät vain notkuvat leffateattereissa MEIDÄN PAIKOILLA tai puhuvat kännykkään MEIDÄN KUULLEN, närkästyi Piitu (fantasioitteni kohde, nyt sen uskallan tunnustaa), joka ei tekisi ikinä pahaa kärpäsellekään.
    Paitsi tietenkin jos Piitun vallassa olisi luokitella kärpänen yhteiskuntakelvottomaksi, jolloin Piitu (oi Piitu! oi Piitu!) repisi siltä armotta siivet, pudottaisi kovaa ja korkealta ja tallaisi hitaasti kuoliaaksi.
    Kärpänen kenties surisi?
    Piitu ei surisi.
    Köyhät kyykkyyn, sanoisi Piitu (suukkonen), kyykkypuolueen edustaja.
    Piitu. Oma kulta Piituni. Jos tapaisimme avoimesti, et varmaankaan tunnistaisi minua. Ymmärrän kyllä miksi: sinähän olet nykyään 60 000 kuukaudessa tienaava eurobroileri, julkisuuden henkilö. Minä olen sinuun verrattuna nimetön ja mitätön.
    Joten tavattaisiinko jollakin sivukujalla? Mieluiten pimeällä sellaisella.
    Kahdestaan.
    Edes hetken verran.
    Piitu, rakastettuni.

keskonen@freenet.hut.fi