30. lokakuuta 2018

Mistä edustajistovaaleissa päätetään? Millaisia asioita ehdokkaat ajavat? Laadimme äänestäjän muistilistan ja haastattelimme istuvien edustajistoryhmien puheenjohtajat.

Pian selviää, ketkä ylioppilaskunnassa käyttävät valtaa tulevan kahden vuoden ajan. HYY:n edustajistovaalien ensimmäisen vaaliviikon äänestys on 31.10.–2.11. ja toisen vaaliviikon äänestys 5.11.–7.11. Ohjeet äänestämiseen löydät tämän jutun lopusta.

 

Mistä edustajistovaaleissa on kysymys?

Vaaleissa HYY:n jäsenmaksun maksaneet opiskelijat valitsevat keskuudestaan 60 hengen edustajiston. Edustajisto on ylioppilaskunnan ylin päättävä elin – siis vähän niin kuin eduskunta Suomessa. Kunkin edustajiston kausi kestää kaksi vuotta.

Edustajisto valitsee keskuudestaan vuosittain hallituksen ja määrittelee, mihin ylioppilaskunta toiminnassaan keskittyy. Se päättää muun muassa HYY:n tavoiteohjelmasta sekä talousarviosta, tilinpäätöksestä ja esimerkiksi kiinteistöjen ostamisesta ja myymisestä. Edustajisto myös ohjaa Unicafen ja muiden HYY:n omistamien yhtiöiden toimintaa.

Tulevalla kaudella edustajat tulevat esimerkiksi päivittämään ylioppilaskunnan nykyisen strategian, joka ohjaa ylätasolla sitä, miksi ylioppilaskunta on olemassa ja mihin suuntaan sitä ollaan viemässä.  Myös seuraavaa strategiaa, joka astuu voimaan vuonna 2020, aletaan jo valmistella. Lisäksi HYY:n poliittisia linjoja ohjaavaa linjapaperia tullaan todennäköisesti myös päivittämään tulevien vuosien aikana. Poliittisessa linjapaperissa määritellään ylioppilaskunnan kanta esimerkiksi opiskelija-asumispolitiikkaan, translakiin ja tuettavaan järjestötoimintaan.

HYY:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Linna kertoo, että pian päättyvällä kahden vuoden kaudella edustajistossa on panostettu esimerkiksi yhdenvertaisuuskysymyksiin ja pyritty muuan muassa kouluttamaan järjestöjä yhdenvertaisesta toiminnasta.

“Tulevan edustajiston kokoonpano vaikuttaa siihen, pidetäänkö näitä asioita yhä tärkeänä. Tällä hetkellä on vahva konsensus siitä, että pidetään, mutta on myös ehdokkaita, jotka ovat eri mieltä.”

HYY:n vaalikoneesta selviää, että ehdokkaiden vastauksissa on hajontaa kysyttäessä esimerkiksi ylioppilaskunnan automaatiojäsenyydestä, siitä, millaista järjestötoimintaa ylioppilaskunnan tulisi ensisijaisesti tukea sekä siitä, mitä ylioppilaskunnan tekemän kehitysyhteistyön tulisi sisältää.

Vaikka aiheet ovat painavia, opiskelijat ovat tavanneet äänestää edustajistovaaleissa laiskasti. HYY:n edustajistovaaleissa ääntään on käyttänyt viime vuosina reilut 30 % äänioikeutetuista.

Edustajistovaaleissa osa ehdokkaista ja ryhmittymistä on poliittisesti sitoutumattomia, kuten ainejärjestöläisiä edustava HYAL, osa taas poliittisia, kuten esimerkiksi Helsingin yliopiston akateemiset perussuomalaiset tai Opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys.

Yksittäiset ehdokkaat ovat voineet muodostaa keskenään myös vaaliliittoja; tällainen on esimerkiksi kahden ehdokkaan muodostama Liberaalinen vaaliliitto. Vaaliliitot voivat puolestaan solmia yhdessä vaalirenkaan, kuten HYY:n Vihreiden ja Sitoutumattoman vasemmiston yhdessä muodostama Maailmanpyörä.

Edustajistovaalien vaalitapa on suhteellinen: annat äänesi paitsi omalle ehdokkaallesi myös sille listalle, jolla hän on.

 

Mitä edustajistoryhmät ajavat?

Ennen vallan vaihtumista annoimme kautensa päättävän edustajiston puhua vielä kerran. Pyysimme väistyvien edustajistoryhmien puheenottajia ottamaan kantaa kolmeen ajankohtaiseen aiheeseen.

Nyt istuvien ryhmien lisäksi tulevaan edustajistoon pyrkii ehdokkaita myös Liberaalisesta vaaliliitosta, Piraateilta, Perussuomalaisten vaaliliitosta sekä Sinisten ja Kristillisdemokraattien Vapauden puolesta -vaalirenkaasta.

Tätä kysyimme:

  1. Tällä hetkellä läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija on automaattisesti myös ylioppilaskunnan jäsen. Tulisiko ylioppilaskunnan automaatiojäsenyys säilyttää?
  2. Mihin HYY:n tulisi panostaa, jos taloustilanne paranee? Entä mistä leikataan, jos taloustilanne jostain syystä huononee?
  3. Mitkä ovat tärkeimmät keinot, joilla ylioppilaskunnan tulee osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan?

Näin he vastasivat:

Rasmus Olander, Svenska Nationer och Ämnesföreningar – SNÄf:

  1. Kyllä. Automaatiojäsenyys luo vakaan pohjan ylioppilaskunnan vaikuttavuudelle. Se takaa sen, että meillä on kaikkien opiskelijoiden asiaa ajava ja oikeuksia puolustava ylioppilaskunta.
  2. Ylioppilaskunta on päättänyt luopua jäsenmaksusta vuoteen 2025 mennessä. Tässä tavoitteessa on pysyttävä. Mikäli tavoite toteutuu ja taloustilanne edelleen paranee, on panostettava jäsen- ja järjestöpalveluihin. Mikäli taloustilanne huononee, on toimintaa karsittava esimerkiksi priorisoimalla edunvalvonnan tavoitteet uudelleen.
  3. Ylioppilaskunnan kuuluu olla edelläkävijä ilmastoasioissa – ja ylioppilaskunnan ja HYY Yhtymän on saavutettava hiilineutraalius niin nopeasti kuin mahdollista! Kuka muu muka?

Anna Lemström, Sitoutumaton vasemmisto:

  1. Henkilökohtaisesti löydän automaatiojäsenyydelle monia hyviä perusteita. Automaatiojäsenyys mahdollistaa laajan edunvalvontatyön jokaisen opiskelijan hyväksi. Samalla se antaa jokaiselle jäsenelle mahdollisuuden osallistua demokraattisesti ylioppilaskunnan päätöksentekoon. Ryhmällämme ei ole yhtenäistä kantaa automaatiojäsenyydestä.
  2. Olemme ryhmänä sitoutuneet siihen, että HYY on jäsenmaksuton vuonna 2025. Tämä on mahdollista hyvällä taloudenpidolla. Lyhytaikaista talouskriisiä varten HYY:llä on käyttörahasto, jolla toimintaa voidaan jatkaa. Pidempiaikaista taloudellista vaikeutta olisi paikattava, niin tylsältä kuin se kuulostaakin, kiristämällä budjettia kaikkialta. Ensimmäisenä syyniin asettaisin valmiiksi rikkaiden järjestöjen tuet. Toivoisin kuitenkin, että erityisesti edunvalvontatyöstä ja jo valmiiksi pienistä henkilöstökuluista leikattaisiin vasta aivan viimeisenä vaihtoehtona.
  3. On erittäin tärkeää, että ylioppilaskunta osallistuu aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tämä on tehtävä muun muassa näyttämällä esimerkkiä vastuullisesta liike- ja muusta toiminnasta sekä ottamalla kantaa ja tekemällä uusia avauksia poliittiseen keskusteluun aiheesta. Ilmastonmuutos on sukupolvemme tärkein ja suurin kysymys. Sen ratkaiseminen on edellytys sille, että meillä on tulevaisuus, jonka eteen edunvalvontaa voi ylipäätänsä tehdä.

Linda-Liisa Kelokari, Osakuntalainen vaalirengas:

  1. Mielestämme automaatiojäsenyys tulisi säilyttää. Automaatiojäsenyyden poistaminen horjuttaisi ylioppilaskunnan mahdollisuuksia toteuttaa lakisääteisiä tehtäviään eli toimia opiskelijoiden edunvalvojana ja opiskelijayhteisön ylläpitäjänä. HYY:llä tulisi kuitenkin olla suunnitelma jäsenhankintaa varten siltä varalta, että automaatiojäsenyys poistuu. Jäsenmaksuttomuuden saavuttaminen on myös tärkeä keino varautua siihen.
  2. Olemme sitoutuneet tavoitteeseen jäsenmaksuttomasta HYY:stä vuoteen 2025 mennessä. Taloustilanteen onkin parannuttava, jotta tavoite saavutetaan. Hyvässäkin taloudellisessa tilanteessa on tärkeää pitää budjetti kurissa. Jos taloustilanne jostain syystä heikkenee, edunvalvonta ja järjestötoiminta on turvattava.
  3. HYY:n tulee toiminnassaan sitoutua kestävän kehityksen arvoihin ja kannustaa myös jäseniään ja järjestöjään siihen sopivissa yhteyksissä tiedottamalla. Ilmastonmuutos on myös opiskelijoita koskeva ongelma, ja ylioppilaskunta voi osallistua sen torjumiseen esimerkiksi vaikuttamalla tutkitun tiedon arvostukseen päätöksenteossa joko itsenäisesti tai yhdessä yliopiston kanssa. Ympäristöarvojen on näyttävä myös HYY Yhtymän liiketoiminnassa.

Mikko Kymäläinen, Sosialidemokraattiset opiskelijat:

  1. Ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys on toistaiseksi osoittautunut toimivimmaksi tavaksi taata ylioppilaskuntien rahoitus niiden lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. OSY katsoo, että myös opiskelijakunnille tulisi taata jollain tavalla resurssit omien, ylioppilaskuntien kanssa liki identtisten lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen.
  2. HYY:n taloustilanteen parantuessa on ensisijaisesti noudatettava suunnitelmaa jäsenmaksun laskemiseksi nollaan euroon. Jos taloudellinen tilanne sallisi, voisi HYY:n kehitysyhteistyöbudjettia korottaa vastaamaan yhtä prosenttia toimintatalouden budjetista. Taloustilanteen heikentyessä voisi esimerkiksi järjestölehtitukea leikata.
  3. HYY voi organisaationa ottaa osaa erilaisiin tempauksiin ja mielenosoituksiin, kuten ilmastomarssiin viime lokakuussa. HYY:n tulee myös ohjata omia jäseniään ja piirissään olevia järjestöjään ilmastonmuutoksen torjuntaa esimerkiksi järjestötukien kautta. Lisäksi HYY:n tulee tarkastella kriittisesti harjoittamaansa liiketoimintaa ja sen ympäristövastuullisuutta.

Jeremias Nurmela, Edistykselliset:

  1. Pakkojäsenyyttä ei tule säilyttää. Pakkojäsenyys on perustuslain yhdistymisvapauden vastainen ja epätasa-arvoistava. Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa ei ole pakkojäsenyyttä opiskelijakuntaan. Opiskelijan tulisi saada valita, haluaako hän kuulua ylioppilaskuntaan vai ei.
  2. Talouden parantuessa HYY:n tulisi madaltaa jäsenmaksua. Niin kauan kuin opiskelijan tulee maksaa pakollista jäsenmaksua vuosittain, ei erittäin rikkaan ylioppilaskunnan tulisi kasvattaa toimintansa kustannuksia. Mahdolliset leikkaukset taas tulisi kohdistaa ensisijaisesti hallintoon tai Ylioppilaslehteen. Tärkeintä on, ettei jäsenmaksua lähdetä nostamaan.
  3. HYY:n tulee huomioida ilmastovaikutukset omassa toiminnassaan ja pitää niitä esillä tiedotuksessaan. HYY:n kannanottojen tulee rajoittua opiskelijoiden asioihin, mutta niissäkin on huomioitava ilmastovaikutukset.

Minja Lahdelma, HYAL:

  1. Automaatiojäsenyys tulee säilyttää! Automaatiojäsenyys takaa ylioppilaskunnan demokratian toteutumisen ja sen, että jokainen opiskelija pääsee vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Myös edunvalvonta on vaikuttavampaa, kun [HYY] edustaa lähes 27 000 opiskelijaa. Tiedostan, että vastustajat kritisoivat sitä kannanotoista, jotka eivät edusta koko jäsenistöä. Näkisin ennemminkin ongelmaksi sen, että vain pieni osa jäsenistöstä käyttää äänioikeuttaan edustajistovaaleissa.
  2. HYY on siitä onnellisessa asemassa, että on täysin mahdollista olla jäsenmaksuton vuonna 2025. Jos taloustilanne kohenee, näkisin järkeväksi kartoittaa mahdollisuuksia hankkia toinen esteetön monitoimitila tai tiloja Viikin lähettyviltä. Leikkaamisen aloittaisin karsimalla päällekkäisyyksiä toiminnoista. Esimerkiksi jos tänä vuonna aktiivisesti kaupungille lobattu joustava päivähoito toteutuu, harkitsisin vakavasti Pikku HYY:n tulevaisuutta.
  3. Ilmastonmuutos on tieteellisesti todistettu fakta, ja meidän on oltava mukana torjumassa lisävahinkojen syntymistä. Ylioppilaskunnan tulisi mielestäni toimia tieteen ja tutkimuksen äänitorvena ja peräänkuuluttaa tieteellisesti tutkittuun tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa niin ylioppilaskunnassa, yliopistolla kuin yhteiskunnassakin.

Kukka Louhimies ja Daria Tarkkhova, HYY:n Vihreät:

  1. Kyllä tulisi. Kun kaikki yliopiston perustutkinto-opiskelijat kuuluvat ylioppilaskuntaan, on kaikilla yhtäläiset vaikutusmahdollisuudet ja oikeudet palveluihin. Olemme siis yksi suuri yhteisö! Automaatiojäsenyys ei kuitenkaan ole sama asia kuin jäsenmaksu: HYY:n tulee olla jäsenmaksuton ylioppilaskunta, mutta automaatiojäsenyys tulee säilyttää.
  2. HYY:n taloustilanteen voidaan olettaa parantuvan tulevaisuudessa, sillä isot sijoitukset –Siltasaari ja Seurahuone – ovat onnistuneet. HYY:n tavoite olla jäsenmaksuton vuonna 2025 on ensimmäinen tapa käyttää lisätuloja. Jatkossa on myös panostettava esim. englanninkielisen viestinnän ja asiapapereiden saatavuuteen yliopistolla. Taloustilanteen huonontuessa voi madaltaa tukia jo valmiiksi rikkailta jäsenjärjestöiltä.
  3. UniCafen toiminnan kehittäminen yhä ekologisempaan suuntaan, sijoitus- ja liiketoiminnan ympäristöystävällisyydestä huolehtiminen ja kestävien arvojen vaatiminen vuokralaisilta. Lisäksi HYY:n tulee käyttää lobbausresurssejaan paremman ilmastopolitiikan saavuttamiseksi. HYY:n tulee jatkossakin osallistua lokakuun ilmastomarssin kaltaisiin ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin mielenilmauksiin.

Kalle Markkanen, HELP:

  1. Automaatiojäsenyydestä tulisi luopua, sillä se rikkoo merkittävästi yksilön perusoikeuksia rajoittamalla yksilölle kuuluvaa negatiivista yhdistymisvapautta. Ylioppilaskunnalla ei ole tällä hetkellä sellaisia lakisääteisiä tehtäviä, jotka puoltaisivat pakkojäsenyyden olemassaoloa. Pakkojäsenyys on ongelmallinen myös siksi, että osa edustajistoryhmistä on halunnut laajentaa ylioppilaskunnan toimintaa siten, että HYY ottaisi kantaa esimerkiksi päivänpoliittisiin aiheisiin. Pakkojäsenyys sitoo HYY:n kannanotot koskemaan koko jäsenistöä. HELP:n mielestä on tärkeää, että opiskelijoilla on tarvittaessa mahdollisuus irtisanoutua itselleen epämieluisista kannanotoista.
  2. HYY:n ensisijaisena tarkoituksena olisi saada laskettua jäsenmaksu nollaan. On epäoikeudenmukaista, että satojen miljoonien omaisuuden päällä istuva yhteisö kerää pakkojäsenyyden turvin jäsenmaksua toimintaansa. Vaikka rahankäytöllä saavutetaan myös paljon hyvää, ei se jakaudu tasaisesti kaikkien jäsenten kesken. Jäsenmaksun alentaminen hyödyttää tasaisesti jokaista jäsentä yhtä paljon. Huolimatta HYY:n taloustilanteesta ylioppilaskunnan tulisi esimerkiksi leikata ainakin hieman järjestöille annettavia tukia. On kyseenalaista, että vaikka pakkojäsenyys koskee yksittäisiä jäseniä, järjestöt ovat rahankäytön keskiössä.
  3. Ylioppilaskunnan tulee huomioida ilmastonmuutos omassa toiminnassaan. Pienet teot lähettävät tärkeän viestin siitä, että ilmastonmuutos otetaan tosissaan. Myös HYY Yhtymää voidaan ohjata ottamaan ilmastokysymykset riittävästi huomioon liiketoiminnassaan. Aiheen tärkeydestä huolimatta HYY:n ei tule ottaa ilmastonmuutoksen torjumista tärkeimmäksi hankkeekseen, sillä sitä voidaan ajaa myös muilla areenoilla. HYY:n resurssien tulee ensisijaisesti keskittyä suoraan opiskelijoita koskeviin asioihin.

 

Näin äänestät

Jos olet ilmoittautunut läsnäolevaksi opiskelijaksi ja maksanut ylioppilaskunnan jäsenmaksun, olet äänioikeutettu edustajistovaaleissa.

Voit etsiä itsellesi sopivan ehdokkaan esimerkiksi HYY:n vaalikoneen avulla. Kaikki ehdokkaat ja heidän numeronsa on listattu täällä.

Äänestää voi 31.10.–2.11. tai 5.11.–7.11. klo 10–18 välisenä aikana. Äänestäminen tapahtuu verkossa osoitteessa https://vaalit.hyy.fi. Vaalijärjestelmään kirjaudutaan yliopiston käyttäjätunnuksilla.

Vaalitulos on selvillä viimeisen vaalipäivän (7.11.) iltana noin klo 20.

Uusi edustajisto aloittaa kaksivuotisen kautensa 1.12.2018.


Juttua varten on nimeltä mainittujen henkilöiden lisäksi jututettu HYY:n pääsihteeri Aaro Riitakorpea ja puheenjohtaja Suvi Pulkkista.