20. lokakuuta 2018
Teksti: | Kuva: Jenna Seikkula

Kohta hieromme kasvoihimme puusta valmistettua kosteusvoidetta. Kuusikumi on tuotekehittäjän unelma, sanoo elintarviketieteen apulaisprofessori Kirsi Mikkonen.

Nimi: Kirsi Mikkonen, 41

Titteli: Apulaisprofessori ja akatemiatutkija

Laitos: Helsingin yliopisto, elintarvike- ja ravitsemustieteiden osasto

Työnkuva: Johtaa elintarvikkeiden materiaalitieteen tutkimusryhmää, opettaa elintarviketieteitä

Tätä et tiennyt: Tunnistaa silmät sidottuna maustetestissä kaiken oikein

Kuusikumi on mediaseksikäs nimi hemiselluloosalle, jota valmistetaan puista saatavasta sahanpurusta, kertoo elintarviketieteen apulaisprofessori ja akatemiatutkija Kirsi Mikkonen Helsingin yliopistosta.

Hänen tutkimusryhmänsä työskentelee Suomen Akatemian kärkihankkeessa, joka edistää kuusikumin käyttöä elintarviketeollisuudessa. Yhteistyökumppaneita ovat Åbo Akademi ja Luonnonvarakeskus.

”Kyseessä on kuitu, jota voidaan lisätä ruokaan. Erityisesti siitä on kuitenkin hyötyä emulsioissa eli kahden toisiinsa liukenemattoman nesteen seoksissa”, Mikkonen sanoo.

Tähän mennessä kuusikumia on testattu muun muassa välipalajuomissa ja salaattikastikkeessa, mutta tutkijat tekevät vielä perustutkimusta muun muassa sen eristämisen ja rakenteen parissa. Mikkonen toivoo, että kuusikumituotteita on kaupan hyllyillä viiden vuoden sisään.

Kuusikumilla on kyky säilyttää emulsion rakenne sekä fysikaalisesti että kemikaalisesti, Mikkonen sanoo. Kuusikumi siis pitää esimerkiksi öljypisarat sekoitettuna veteen ja estää tyydyttymättömiä rasvahappoja hapettumasta ja muuttumasta haitallisiksi.

Emulsioita on ihovoiteissa, maaleissa, kosmetiikassa, jopa makkarassa. Niinpä kotimaiselle kuusikumille olisi paljon käyttömahdollisuuksia. Materiaalista ei ole puutetta, sillä puusta noin neljäsosa koostuu hemiselluloosasta.

Nykyään saman asian ajaa arabikumi. Akaasiapuusta saatavaa arabikumia tuodaan Suomeen Afrikan savanneilta, missä sen kasvuolosuhteet ja hinta saattavat vaihdella esimerkiksi ilmastosta tai poliittisesta tilanteesta riippuen.

Mikkonen povaa kuusikumista arabikumin korvaajaa. Suomessa metsäteollisuuden olosuhteet ovat vakaat, joten teollisesti tuotettu kuusikumi olisi tasalaatuista, hän sanoo.

”Kuusikumia voitaisiin viedä ulkomaille, ja siitä hyötyisivät sekä puunjalostusteollisuus että soveltavat teollisuuden alat elintarviketeollisuudesta farmasiaan.”

Åbo Akademin tutkijat kehittivät jo vuonna 2003 menetelmän, jolla hemiselluloosaa voidaan kerätä puista talteen. Kuusikumin monipuolisen luonteen vuoksi perustutkimukselle on vielä tarvetta, mutta kaupallinen läpimurto ei ole kaukana. Uusiutuvalla luonnonvaralla on valtavasti liiketoimintapotentiaalia, Mikkonen uskoo.

Seuraavaksi on kuitenkin varmistettava uusien yhdisteiden turvallisuus EU:n elintarvikelainsäädännön mukaisesti, jotta kuusikumituotteet saataisiin markkinoille. Prosessi vie pari vuotta.

Tällä hetkellä Mikkosta kiinnostaa, josko kuusikumista saisi kehiteltyä terveystuotteita. Tätä osa-aluetta ei ole vielä tutkittu.

Koska kuusikumilla on poikkeuksellinen kyky estää emulsion ainesosia hajoamasta, se voisi edistää suoliston terveyttä ja ruoansulatusta. Esimerkiksi kasviöljyä sisältävissä ruuissa on monityydyttymättömiä rasvahappoja, jotka ovat terveellisiä mutta hapettuvat herkästi.

Kuusikumista voi olla iloa myös kulinaristeille: äskettäin Mikkonen bongasi siitä kollegoineen tervaisen ja metsäisen aromin. Tulevaisuuden hittituotteissa saattaakin maistua suomalainen metsä.