19. lokakuuta 2018

HYY:n edustajistovaalien äänestysprosentti on laskenut yhdeksän vuotta putkeen. Edarilla on ongelma.

31,61.

Se on edellisten Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalien äänestysprosentti. Lukema on surkea. Äänioikeutettuja oli 26 664, ja ääniä antoi 8 429 ihmistä.

Edarissa tykätään leikkiä eduskuntaa. Poliitikonalut tappelevat edustajiston kokouksissa ties mistä arvokysymyksistä vähän niin kuin eduskunnan täysistunnoissa on tapana.

Koska näin on, pohditaan hetki, mitä alle 32 prosentin äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa tarkoittaisi eduskunnalle.

Eduskunnalla olisi tuolloin käsissään täysimittainen legitimiteettikriisi. Kaksi kolmasosaa kansalaisista olisi käytännössä sanonut, että ei kuulkaa paljon kiinnosta, teillä ei ole poliittisena elimenä meidän arvostustamme eikä hyväksyntäämme.

Eduskunnalla ei tuollaisen äänestysprosentin jälkeen olisi käytännössä mahdollisuuksia yrittää muodostaa hallitusta eikä edistää mitään lakihankkeita. Kansalaiset olisivat antaneet kansanvaltaan nojaavalle järjestelmälle täystyrmäyksen.

Ainoa asia, mihin edustajat voisivat energiaansa käyttää, olisi jotenkin yrittää palauttaa äänestysprosentti edes yli 50:n seuraavissa vaaleissa, jotka olisi todennäköisesti järjestettävä pikimmiten. Tuolloin kansan enemmistö sentään hyväksyisi eduskunnan osana poliittista järjestelmää.

Jos äänestysprosentin nostaminen ei onnistuisi, olisi koko poliittinen järjestelmä todennäköisesti uudistettava, mikäli demokratiasta haluttaisiin edelleen pitää kiinni.

Niin kauan kun edari haluaa leikkiä eduskuntaa, täytyy sen jotenkin huomioida oma legitimiteettikriisinsä. Ylivoimainen enemmistö ylioppilaskunnan jäsenistä ei halua äänestää edustajistovaaleissa ketään.

Kun näin on, edustajistolla ei käytännössä ole edustettaviensa hyväksyntää.

Asiaa vain pahentaa se, että edustajistoon on suhteettoman helppoa päästä pelkillä kaveriäänillä. Millaisen demokraattisen mandaatin tällainen edustaja saa?

Niin kauan kun ylivoimainen enemmistö ylioppilaskunnan jäsenistä ei halua äänestää ketään, edustajisto ja edustajiston valitsema ylioppilaskunnan hallitus eivät käytännössä voi kuin teeskennellä edustavansa opiskelijoita ja opiskelijoiden mielipiteitä.

Tässä tapauksessa hallitus ei sinänsä ole toimitusministeristö. Hallitus kyllä nauttii edustajiston luottamusta. Edustajisto sen sijaan ei nauti edustettaviensa luottamusta. Ylivoimainen enemmistö on tyrmännyt järjestelmän.

Niin kauan kun edari haluaa olla pikkueduskunta, sillä pitäisi olla vain yksi tehtävä: saada äänestysprosentti nousuun.

Viimeisen yhdeksän vuoden ajan edustajistovaalien äänestysprosentti on vain laskenut. Viime vaaleissa aloitettu sähköinen äänestäminen ei auttanut.

Mieleen hiipii ajatus, että ehkä edustajiston pitäisi lakata leikkimästä eduskuntaa.

HYY:n edustajistovaalit järjestetään 31.10.–2. 11. ja 5.11.–7.11.2018.