Muistatteko vielä Netiketin? Kun sanan googlaa, päätyy Suomen Internetoppaan sivuille, jotka näyttävät siltä kuin niitä ei olisi päivitetty yli kymmeneen vuoteen. Saitilla sanotaan netin olevan ”omalaatuinen media” täynnä ”hyödyllisiä sivustoja”, ja se toimii ”maantieteellisistä rajoista ja etäisyyksistä riippumatta”.
Optimistisen maalailun saatteena on ohjeita mahdollisimman hyvään internet-kokemukseen: käyttäjän tulisi olla kohtelias, noudattaa harkintaa sekä lähdekritiikkiä ja esiintyä aina omana itsenään.
Viattomuuden päivistä on aikaa. Nyt netti on pilalla, sanotaan. Sen lisäksi, että älylaitteiden väitetään tekevän meistä lyhytjännitteisiä, ei netissä osata käyttäytyä kunnolla. Siellä häiriköidään ja pilkataan kaikenlaisia vähemmistöjä naisista muslimeihin ja homoseksuaaleista vammaisiin.
Moinen touhu on yleistä esimerkiksi kuvalaudoilla eli anonyymeillä, alun perin kuvaviestintään perustuneilla foorumeilla. Kotimaisista tunnetuin on Ylilauta.org, jonka käyttäjäkunta koostunee paljolti nuorista miehistä. Pöljän poikahuumorin ohessa on alettu masinoida vihakampanjoita ei-toivottuja henkilöitä kohtaan.
Ylilaudalla alkoi esimerkiksi Hesburgerissa työskennelleen muunsukupuolisen Eelin potkuihin johtanut vaino. Tämä oli Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen bongannut asiakkaan päässä Donald Trumpin vaalilippiksen ja twiitannut siitä vihaisesti.
Hetkessä Ylilauta oli tarttunut twiittiin ja kaivanut Eelin henkilötiedot esiin tämän entistä nimeä myöten. Häntä vihattiin, koska hän kuului sukupuolivähemmistöön. Trumpin vastustaminen oli tekosyy. Myös perussuomalaisten nuorten entinen puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen liittyi Eeli-rummutukseen omilla Facebook- ja Twitter-tileillään.
Ei kuulosta ihan Netiketin mukaiselta. Kuvainraastoon perustuvassa lautakulttuurissa mikä tahansa on vain armottoman meemikoneiston raaka-ainetta.
Netin arvovapaata villin lännen kulttuuria on perusteltu sananvapaudella, ja kukapa sitä vastustaisi. Sensuuriahan harrastetaan vain diktatuureissa. Sitä paitsi ikävien asioiden lakaiseminen maton alle vain pahentaa tilannetta, koska silloin kyseenalaisia arvoja kannattavat ihmiset radikalisoituvat. Ikäviä asioita pitää voida tehdä ja sanoa, koska… niin vain pitää olla. Tällainen päättely on yleistä, kun puhutaan verkon pöytätavoista.
Lautakulttuurin voi tavallaan nähdä eräänlaisena vastakulttuurina. Kun Twitter jakelee uusnatseille jäähyjä ja media on huolissaan vihakirjoittelusta, alkavat trollaus ja hämmingin aiheuttaminen näyttää coolilta ”systeemin” vastustamiselta. Äärioikeistolaiset hahmot mediapersoona Milo Yiannopouloksesta konservatiivitubettaja Paul Joseph Watsoniin ovat hokeneet konservatismin olevan ”uusi punk”.
Tässä vaiheessa trollailusta tulee poliittista. Sarjakuvataiteilija Dale Beran kirjoittaa Huffington Postin esseessään nettilauta 4chanin olennaisesta roolista Trumpin vaalimenestyksessä. Hän esittää, etteivät miljonääriä kannattaneet 4chan-trollit oikeasti uskoneet tämän tekevän Amerikasta taas suurta. Trumpin äänestäminen oli läppä, jota motivoi halu nähdä, mitä valinnan jälkeen tapahtuu.
Beranin mukaan 4chanin käyttäjät samaistuvat Trumpiin, koska he ovat itse samanlaisia luusereita: valkoisia nuoria aikamiehiä, jotka kokevat pudonneensa yhteiskunnan kelkasta ja purkavat ulkopuolisuuden kokemustaan nihilistiseen trollaamiseen.
Trollien agenda näyttääkin aika merkitysköyhältä. Eivät he välttämättä ole ideologisia uusnatseja, vaan heitä kiinnostaa herättää reaktioita. Sarjakuvasammakko Pepestä ei ole tullut uutta hakaristiä, vaikka Trump-jonnet sitä netissä viljelevätkin.
Silti äärioikeistoa sympatisoivat trollit ovat vakavasti otettava yhteiskunnallinen kysymys. Heidän touhustaan huokuu pessimistinen epätoivo, jossa oma tulevaisuus ja ympäröivä yhteiskunta näyttäytyvät yhtä merkityksettöminä. On samantekevää, jos presidenttinä on silloin toistaitoinen pölvästi.
Eksklusiivisia, monille järjettöminä näyttäytyviä yhteisöjä tulee tietysti aina olemaan. Lautojen perverssi maailma vaatiikin huumorintajuista lukutaitoa. Lautakulttuuriin perehtyminen helpottaisi ainakin haitallisen trollauksen tunnistamista ja ennaltaehkäisyä. Siihen myös aikansa elänyt Netiketti antaa yllättävän ajankohtaiset ohjeet:
”Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi riitoja tai hauku muita keskustelijoita.”
Kirjoittaja käytti internetiä ensimmäisen kerran 90-luvulla ollessaan 7-vuotias.
