27. maaliskuuta 2017
Teksti:

Tällä palstalla käymme läpi maailman tapahtumia numeroina.

Sukupuuttoon kuolevien eläimien pelastaminen on vaikeaa. Se on vähän samanlaista kuin yrittäisi pidellä samaan aikaan kymmeniä innokkaita koiranpentuja sylissään: kun yksi on saatu kaapattua takaisin kainaloon, toinen vipeltää jo toisella puolen rakennusta.

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ylläpitää tunnetuinta uhanalaisuusluokitusten järjestelmää. Uhanalaisuustasoja on kaiken kaikkiaan seitsemän: elinvoimaisen lajin kanta on vakaa ja runsas, hävinneen lajin epäilyksettä viimeinenkin yksilö on kuollut. Väliin mahtuu erilaisia tasoja aina silmälläpidettävien lajien ryhmästä luonnosta hävinneiden lajien ryhmään.

Eläinlajit liikkuvat tasojen välillä sitä mukaa kun niiden kannat heikentyvät tai vahvistuvat. Esimerkiksi viime syksynä isopanda pääsi ”vain” vaarantuneiden lajien joukkoon, kun sitä aiemmin pidettiin jopa erittäin uhanalaisena eläimenä. Uhka hävitä luonnosta on siis edelleen suuri, mutta häviämisen arvioidaan nyt tapahtuvan keskipitkällä aikavälillä – ei enää lähiaikoina.

Elinympäristön suojeleminen, metsästyksen torjuminen ja kantojen kasvattaminen esimerkiksi eläintarhoissa ovat Maailman luonnonsäätiö WWF:n mukaan tehokkaita tapoja torjua sukupuuton uhkaa. Niiden avulla esimerkiksi harmaavalas, amurintiikeri, vuorigorilla ja villihevonen on pelastettu häviämiseltä.

Toisaalta liike on jatkuvaa myös toiseen suuntaan. Monille tutusta kirahvista tuli viime joulukuussa vaarantunut eläinlaji, vaikka se vielä hetki sitten tiedettiin elinvoimaiseksi. The Guardianin Damian Carrington kirjoittaa, että 31 vuoden aikana kirahvien määrä on romahtanut yli 150 000 yksilöstä jopa hieman alle 100 000 yksilöön. Joka kolmas kirahvi on siis kadonnut.

IUCN:n mukaan ihmiset eivät huomaa lajin kohtaloa, sillä eläimiä on esillä ympäri maailmaa.

”Kun ihmiset näkevät kirahveja safareilla, mediassa ja eläintarhoissa, he eivät ymmärrä, että nämä majesteettiset eläimet kuolevat hiljaa sukupuuttoon”, järjestön lehdistötiedotteessa kirjoitettiin.

Kirahveja uhkaavat niiden luontaiseen elinympäristöön laajenevat kaupungit ja salametsästys. Eläimen häntää pidetään joissain kulttuureissa statussymbolina. Samanlaista uhkaa kokevat sarvikuonot, joita tapetaan niiden sarvien vuoksi jatkuvasti. Sarvi koostuu kuitenkin samasta aineesta kuin meidän kyntemme – arvottomasta kreatiinista.

 

IUCN:n mukaan…

  • kaiken kaikkiaan maailmassa arvioidaan olevan 68 109 selkärankaislajia.
  • 8 160 näistä on jollain tavalla uhanalaisia.
  • vuosina 1996 ja 1998 tehdyissä laskelmissa oli vasta 3 314 uhanalaista selkärankaislajia.