21. lokakuuta 2016
Teksti:

Tällä palstalla käymme läpi maailman tapahtumia numeroina.

Vuotta 2016 varjostavat lukuisat massiiviset terrori-iskut. Ääriliikkeet kylvävät vihaa ja inspiroivat yksinäisiä susia tekemään iskuja ympäri Eurooppaa: Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa, Belgiassa ja Turkissa. Maaliskuussa Brysselin kentällä ja keskustan metroasemalla räjähti. Heinäkuussa 19-tonninen rekka kaahasi rantapromenadia pitkin Nizzassa ja tappoi 86 ihmistä sekä haavoitti yli 400:aa.

Valtameren toiselle puolella yksinäinen asemies murhasi 49 ihmistä ja vahingoitti yli 50 muuta orlandolaisella homoklubilla viime kesäkuussa.

Suurten, spektaakkelimaisten kauhutekojen ja kriisien takaa moni muu kauhuteko jää länsimaissa uutisoimatta.

Tosiasiassa maailmassa tapahtuu terrori-iskuja melkein päivittäin. Ylivoimaisesti suurin osa tapahtuu Lähi-idässä: Syyriassa, Afganistanissa ja Irakissa, mutta myös Bangladeshissa, Pakistanissa, Intiassa ja Nigeriassa.

Yhdysvaltojen ulkoministeriön raportin mukaan vuonna 2015 maailmassa tapahtui 11 774 terrori-iskua 92 maassa. Ne vaativat 28 328 kuolonuhria.

Lehden painopäivään mennessä vuonna 2016 maailmassa on Wikipedian epävirallisten tilastojen mukaan tapahtunut 1 363 terrori-iskua, jotka ovat vaatineet 11 443 henkeä. Luku ei ole täysin tarkka, sillä kaikkien iskujen uhrimäärää on mahdoton arvioida. Tämän lisäksi laskennassa ei ole otettu huomioon huumesotiin tai kartellitoimintaan liittyviä iskuja eikä panttivankitilanteita. Vaikka luku ei ole siis suoraan vertailtavissa viime vuoteen, se antaa osviittaa siitä, missä nyt mennään.

Iskujen määrä tulee luultavasti nousemaan usealla kymmenellä siihen mennessä, kun tämä lehti on tullut ulos tai kun sinä istut tätä lukemassa.

Uppsalan yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuksen laitoksen tilastojen mukaan viime vuonna maailmassa oli käynnissä 50 aseellista konfliktia. Vanhimmat niistä, kuten alun perin vuonna 1978 alkanut ja vuoden 2001 syyskuun 11. päivän jälkeen eskaloitunut Afganistanin sota vaativat edelleen kymmeniä tuhansia uhreja vuosittain.

Luvut ovat käsittämättömiä, ja niihin on helppo turtua. Jokaisen numeron takaa löytyy kuitenkin ihminen, joka tuntee ihan samalla tavalla pelkoa, rakkautta ja huolta lähimmäisistä kuin me silloin, kun eurooppalainen naapurimaa on ollut iskun kohteena.