Helsingin Sanomat uutisoi syyskuun alkupuolella, että yliopistojen rahoituksen leikkaaminen on näkynyt muun muassa kursseina, joille ei ole osoitettu opettajaa. Opiskelijat pelkäävät, että opetuksen laatu heikkenee. Mikäli näin käy, onko opiskelijalla mahdollisuus valittaa siitä kellekään, Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittinen sihteeri Tapio Heiskari?
”Suomessa yliopistoilla on yliopistolain mukaan tieteen, tutkimuksen ja opetuksen vapaus. Valtio ei siis suoraan kontrolloi opetuksen sisältöjä tai laatua.
Laki kuitenkin velvoittaa, että yliopiston pitää tarjota mahdollisuus suorittaa tutkinto tavoiteajassa. Jos opiskelija siis pystyisi esimerkiksi jollain tavalla todistamaan, että tutkinnon suorittaminen tavoiteajassa on muuttunut uusien järjestelyjen myötä mahdottomaksi, on yliopistolla velvollisuus korjata ongelma.
Yksittäisten yliopistojen tasolla yliopiston ja opiskelijan velvollisuuksia säädellään yliopiston johtosäännöllä ja tutkintojohtosäännöllä. Niissä määrätään kaikennäköistä liittyen muun muassa tenttien tarkastamiseen ja opetuksen saavutettavuuteen. Moni asioista liittyy olennaisesti opiskelijan oikeusturvaan. Opetuksen tasosta ei siis suoranaisesti voi valittaa, mutta jos esimerkiksi yksittäinen tentaattori toimii näiden johtosääntöjen vastaisesti, on opiskelijalla mahdollisuus viedä asia eteenpäin.
Koulutuksen ja opetuksen tasoa tarkkaillaan myös erilaisilla auditoinneilla ja laatujärjestelmillä. Korkeakouluauditoinneille on oma paikkansa, sillä niissä käydään läpi yksittäisten yliopistojen omia laadunvarmistusjärjestelmiä. Jollain aikavälillä voisi kuitenkin olla järkevää kehittää malli, jossa vertailtaisiin myös tiettyjen koulutus- ja tieteenalojen opetusta eri yliopistojen välillä. Silloin tietäisimme, miten esimerkiksi kauppatieteen tai yhteiskunnallisen alan opinnot eroavat toisistaan eri yliopistoissa.”
