21. lokakuuta 2016
Teksti: | Kuvitus: Tuomas Järvenpää

Haluaisitko, että rahoillasi lobattaisiin mieluummin ilmaista Lapsiparkkia vai maksutonta tulostamismahdollisuutta? Ylioppilaslehden toimitus asetti edustajistovaalien alla päähänsä budjettilasit ja selvitti, miten HYY:n edustajistoryhmät käyttäisivät opiskelijoiden rahoja.

Lähes vaaleissa kuin vaaleissa on pohjimmiltaan kyse siitä, miten yhteinen kakku jaetaan.

Kunnallisvaaleissa valittu kaupungin- tai kunnanvaltuusto laatii joka vuosi talousarvion eli budjetin, joka ohjaa kunnan taloutta ja osoittaa, mihin seuraavana vuonna panostetaan ja mistä leikataan. Saman ruljanssin käy läpi syksyisin eduskunta, joka käyttää budjettivaltaa valtion tasolla.

Rahasta on kyse myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan eli HYY:n edustajistovaaleissa, joissa jokainen ylioppilaskunnan jäsen voi äänestää 26.–28.10. ja 31.10.–2.11. Ylioppilaskunta tai sen edustajisto ei tietenkään päätä verorahojen käytöstä, vaan siitä, miten ja mihin opiskelijoiden jäsenmaksut sekä yhteisen omaisuuden tuotot käytetään. Eikä kyse ole ihan pikkusummista.

Edustajistossa istuvat edustajat (tai edaattorit) jakautuvat erilaisiin ryhmiin näkemystensä perusteella – siis samaan tapaan kuin kansanedustajat istuvat eduskunnassa erilaisten puolueiden riveissä. Vaikka kaikki ryhmät eivät olekaan puoluepoliittisia, ovat ne kaikki aina jollain tavalla poliittisia: jokaisella ryhmällä on nimittäin omat tavoitteensa ja intressinsä, joiden pohjalta ne pyrkivät vaikuttamaan yhteisen kakun jakamiseen.

Toisinaan ryhmien tavoitteet eivät ole kovin kirkkaasti esillä, kun ne yrittävät houkutella uusia äänestäjiä vaalien alla. Eiväthän äänestäjät muissakaan vaaleissa aina tiedä, ketä äänestämällä saa mieleistänsä talouspolitiikkaa. Onneksi avuksi rientää nyt journalismi ja Ylioppilaslehti!

 

Kerrataan aluksi perusfaktat.

Jokainen Helsingin yliopistossa opiskeleva perustutkinto-opiskelija maksaa vuodessa 103 euroa ylioppilaskunnalle. Tuosta rahasta noin puolet, 49 euroa, on ylioppilaskunnan todellista jäsenmaksua. 54 euroa kulkee ylioppilaskunnan kautta terveydenhoitomaksuna Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle, YTHS:lle. Näistä lukuvuosi-ilmoittautumisten yhteydessä perittävistä jäsenmaksuista HYY saa noin kolmasosan tuloistaan, reilut 1,2 miljoonaa euroa vuodessa.

Loppurahoitus tulee omaisuuden tuotoista. Ylioppilaskunta omistaa muun muassa joukon arvokkaita kiinteistöjä Kaivopihalla Helsingin ydinkeskustassa. Omaisuudesta huolehtii ylioppilaskunnan kokonaan omistama HYY Yhtymä, joka tekee niillä liiketoimintaa. Tekemästään voitosta yhtymä jakaa osan ylioppilaskunnalle. Tänä vuonna summa on noin 2,4 miljoonaa euroa. Loput voitosta menee investointeihin, jotta kiinteistöt pysyvät kunnossa ja ylioppilaskunta saa niistä jatkossakin rahaa.

 

Sitten tähän vuoteen. Vuoden 2016 talousarvion on hyväksynyt nykyinen edustajisto vajaa vuosi sitten. Budjetin menot ovat yhteensä reilu 3,6 miljoonaa euroa.

Suurin yksittäinen menoerä ovat erilaiset tilakulut, joita on 1,25 miljoonan euron edestä. Suurimman osan nielaisevat ylioppilaskunnan piirissä toimivien järjestöjen tilat. Esimerkiksi Uudella ylioppilastalolla sijaitsee osakuntien, tiedekunta- ja ainejärjestöjen, poliittisten järjestöjen ja muiden ylioppilaskunnan piirissä toimivien järjestöjen tiloja yhteensä 1375 neliömetrin edestä. Lisäksi tiloja on muun muassa Domus Gaudiumilla. Näistä opiskelijat maksavat 680 000 euroa vuodessa.

Seuraavana tulevat HYY:n keskustoimiston henkilöstökulut, 710 000 euroa. Keskustoimistolla työskenteli vuonna 2016 täysipäiväisesti lähes 20 henkilöä. He vastaavat muun muassa edunvalvonnasta, viestinnästä sekä jäsen- ja järjestöpalveluista.

Kolmanneksi isoin erä on Ylioppilaslehden ja Studentbladetin tilausmaksut, joita maksetaan noin 400 000 euroa vuodessa. Muita huomionarvoisia eriä ovat vaikkapa HYY:n 12-jäsenisen hallituksen palkkiot ja menot (197 000 euroa), erilaiset hallintopalvelut (182 000 euroa) sekä Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:in ja Opiskelijoiden liikuntaliitto OLL:n jäsenmaksut (157 000 euroa).

 

Seuraavan vuoden talousarvion valmistelu alkaa edustajistossa aina lähetekeskustelulla. Siihen johdattaa se HYY:n hallituksen jäsen, joka toimii talousjohtokunnan puheenjohtajana. Tällä kertaa asialla oli siis osakuntalaisten ryhmää edustava Aapeli Piesala, kun edustajisto kokoontui 8. syyskuuta.

Piesalan esityksen voisi tiivistää näin: ylioppilaskunnalla on ensi vuonna saman verran tuloja kuin tänäkin vuonna, ja jos halutaan tehdä jotain uutta, niin jostain on säästettävä.

Ensimmäisen puheenvuoron käytti edustajiston suurin ryhmä, HYAL, joka kokoaa yhteen ainejärjestöaktiiveja eri tiedekunnista. Ryhmäpuheenjohtaja Joni Hauhia toivoi muun muassa yhtä uutta projektityöntekijää hoitamaan kunnallisvaalivaikuttamista, yhtä uutta projektityöntekijää lobbaamaan rahoitusta kaupungilta Pikku HYY:lle (eli Lapsiparkille), lisää rahaa World Student Capital -verkoston toimintaan sekä 10 000 euroa järjestöjen kouluttamiseen, jotta tuore yhdenvertaisuussuunnitelma saataisiin jalkautettua ”kentälle”.

Sitoutumattoman vasemmiston Lauri Linna painotti niin ikään edunvalvonnan tärkeyttä ja siihen panostamista. Vasemmiston mielestä olisi myös tärkeää panostaa esteettömyyteen tulevien remonttien yhteydessä, vaikka se voikin olla kallista.

Muut ryhmät olivatkin sitten hipihiljaa. Tietääksemme, mitä nuo ryhmät ajavat, on meidän otettava Google kauniiseen käteen.

Toiseksi suurin edustajistoryhmä on sekin ainejärjestötaustainen HELP, jossa vaikuttavat oikeustieteen, lääketieteen, eläinlääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat. HELP vaatii vaaliohjelmassaan, että ”HYY:n toiminnan tulisi olla sellaista, että se hyödyttää mahdollisimman tasapuolisesti jokaista ylioppilaskunnan jäsentä. Kerättävä raha tulee käyttää tehokkaasti ja varoa sen liiallista kohdentumista vain pienille, yksittäisille opiskelijaryhmittymille.” HELP alleviivaa myös, ettei HYY voi tehdä kaikkea maailmassa tehokkaasti, vaan sen on keskityttävä enemmän ydintoimintaansa eli opiskelijan edun ajamiseen. Se, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, ei aukea sen enempää.

Osakuntalaisten mielestä HYY:n olisi lisättävä resursseja järjestöpalveluihin. Osakuntalaiset toivovat myös, että tilanjakoprosessissa olisi kuunneltava aktiivisesti palautetta järjestöiltä ja mahdollistettava vaihtoehtoisten ratkaisujen esittäminen sekä läpivieminen. Osakuntalaiset ovatkin olleet viime aikoina melko happamina tilanjaosta, ja hallituksen osakuntalaiset jäsenet jättivät eriävän mielipiteen siitä päätettäessä. Ilmeisesti joku uusi, vieras järjestö oli astunut heidän tontilleen. Mur!

Kokoomuslaiset puolestaan toivoivat, ettei ylioppilaskunta enää ”puuhastelisi”, vaan keskittyisi entistä paremmin toimintaan, joka hyödyttäisi ”kaikkia”. Yksi konkreettinen esityskin löytyi: Ylioppilaslehti olisi pikimmiten ”sähköistettävä”, sillä se on ”journalismin tulevaisuutta”. Vihreiltä, sosialidemokraateilta, keskustalaisilta, liberaaleilta tai Tsemppi-ryhmältä ei löytynyt varsinaisia ohjelmia tai toimenpide-ehdotuksia siinä vaiheessa, kun tämä lehti oli menossa painoon. Piraatit puolestaan toivovat avoimuutta päätöksentekoon ja ”opetuksen viemistä tiedon aikakauteen”, mutta rahanjaosta ajatuksia ei löytynyt.

Ruotsinkielisiä osakuntia ja ainejärjestöjä edustava SNÄf painottaa ruotsinkielisyyttä. Ryhmä toivoo, että järjestöjen tilanjako tehtäisiin neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lisäksi ryhmä toivoo muun muassa maksutonta tulostamista. Siihen HYY voi toki vaikuttaa yliopistoa lobbaamalla – tai ehkä maksaa budjetistaan yliopistolle tulostuskulut. Paperi- ja musterahat yliopisto nimittäin leikkasi hallituksen säästöjen johdosta.