Inka Häkkinen, 24, 1. vuoden lääketieteen opiskelija
Pääsin sisään neljännellä hakukerrallani. Tänä keväänä kirjoihin tarttuminen tuntui yllättävän hyvältä, sillä pikkuveljeni ja -siskoni hakivat myös lääkikseen ja minulla oli selkeät lukukaverit. Kokeeseen täytyy osata 18 lukion kurssia, eli 18 kirjaa sekä kertauskirjat päälle. Luin eri kustantajien kirjasarjoja etenkin biologiassa, sillä niissä saattoi olla erilaisia tietoja.
Aikaisemmin sisäänpääsy on jäänyt koejännityksestä kiinni. Se on turhauttavaa, kun tietää että päässä on tietoa ja osaa asiat, mutta ei vaan pysty suoriutumaan. Kävin tänä vuonna psykologilla ja pääsin huippupisteillä sisään. Pääsimme lopulta kaikki kolme sisään – vitsailemme, että voimme kohta perustaa oman perheklinikan.
Juulia Kivi, 24, 3. vuoden luokanopettajaopiskelija
Helposti luulisi, että tällä alalla materiaali on pehmeää, mutta kokeessa käsiteltiin esimerkiksi lasten visuaalis-spatiaalisen työmuistin kehitystä. Suullisessa soveltuvuuskokeessa yritin olla oma itseni. Samalla mietin mitä oikeasti kannattaa sanoa, että ne ymmärtävät, että haluan opiskelemaan. En halunnut toistaa kliseetä, että rakastan lapsia.
Juuso Aalto-Setälä, 26, 4. vuoden maatalousekonomian opiskelija
Pääsykoekevät ei ollut erityisen stressaava. Aikaa kului kirjastolla, mutta tuli myös aika paljon chillattua. Hain samalla toiseen kouluun ja olin lukenut tämän kirjan ennestään, joten asiat olivat tuttuja. Sen takia en myöskään ostanut toista pääsykoekirjaa, sillä tiesin, että siinä on samoja asioita lukion pitkästä matikasta. Muistaakseni kirjassa puhuttiin aika paljon suklaasta, joten sitä ei tehnyt mieli syödä yhtään sinä keväänä.
Anu Kantola, 51, viestinnän professori
Hain vuonna 1983 suoraan lukiosta viestintään, koska se oli tarpeeksi epämääräinen ja laaja-alainen oppiaine. Luin pääsykokeita varten kansantaloustiedettä, poliittista historiaa ja tilastotiedettä. Pääsykoekirjasta oli minulle eniten hyötyä 90-luvun lopulla, kun vanhan Peugeot-farmarini takapyörä oli talvipakkasella tyhjentynyt ja jäätynyt kiinni katuun. Hakkasin kirveellä renkaan irti jäästä. Tunkki ei nostanut rengasta tarpeeksi korkealle ja se jäi sentistä kiinni. Onneksi takakontista löytyi Puntilan Suomen poliittinen historia, jota sitten käytin korokkeena ja sain renkaan irti maasta.
Leevi Saari, 21, 2. vuoden valtio-opin opiskelija
Olin tongalaisen pikkusaaren rannalla ja pyörittelin ajatuksia tulevaisuudestani. Mietin maailmanpolitiikkaa, sillä halusin ymmärtää, miten maailma toimii. Ainoa tekosyyni hakematta jättämiselle olisi ollut se, että sinne oli vaikea päästä. Vaikka sisäänpääsy saattaa olla kiinni neljäsosapisteestä, oli vapauttavaa ymmärtää, ettei pääsykoe määrittänyt onnistumistani ihmisenä.
Alina Keskinen, 23, 1. vuoden oikeustieteen opiskelija
Pääsin sisään neljännellä yrityksellä. Opiskelin lakia Ruotsissa, ja mietin, että pärjäisin paremmin Suomessa. Selasin vanhoja pääsykoekirjoja, eivätkä ne tuntuneet enää heprealta. Kävin läpi muistiinpanojani töissä hiljaisina hetkinä ja menin vuoron jälkeen työpaikan vippisaunaan lukemaan. Tällä kerralla oli sellainen fiilis, että haluan tehdä tämän kaiken itselleni ja olla niin hyvä kuin vain voin.
Konsta Vuori, 24, 3. vuoden Itä-Aasian tutkimuksen opiskelija
Tykkäsin lukea pääsykokeiseen, koska kirja oli niin mielenkiintoinen. Siinä on paljon historiallisesti tärkeitä asioita, joita ei käsitelty koulussa. Siskoni haki samana vuonna Afrikan tutkimukseen, ja jaoimme kirjat. Suomen peruskielioppi oli aika tuskainen. Se on vähän kuin inttiajat: jälkikäteen ajateltuna ihan kivaa, vaikka se oli ihan perseestä.
Ingressiä korjattu 13.9. klo 12:08. Sanat ”sen jälkeen pelkkä koe on määrittänyt sen, kuka” on muutettu muotoon ”1960-luvun jälkeen pääsykoe on ollut mukana määrittämässä, kuka”.
