22. huhtikuuta 2016
Teksti:

Ennen kuin sinua intohimoisemmat robotit vievät työpaikkasi, on aika maximoida menestys työelämässä. Se on sun omista fiiliksistä kiinni! Tässä kolme hyvää niksiä.

1. Tee mielettömästi duunia.

Ei ole väliä, miten yksitoikkoista työtä teet, kunhan vain voit sanoa, että teet sitä PALJON. Lue vain johtamisoppaita ja pakota itsesi niiden avulla työskentelemään koko ajan. Jaa niistä oppimiasi viisauksia (Esimerkiksi: “Johtaminen on kuin taide. Se vaatii luovuutta.”) myös tuttavillesi. Et halua vaikuttaa laiskalta, joten ajattele työtä heti ensimmäisenä, kun heräät ja viimeisenä ennen nukkumaan menemistä. On aina epäilyttävää, jos joku pääsee ilman efforttia ja lukemattomia työtunteja siihen asemaan, missä on. Kun olet tehnyt paljon duunia, saat nauttia työsi hedelmistä eli ostaa jotain. Lomat ovat olemassa vain siksi, että voisit snäpätä niiden herättämiä fiiliksiä ja jaksaisit työskennellä niiden jälkeen entistäkin enemmän.

2. Ole intohimoinen.

Kun olet itse intohimoinen, olet esimerkki muille. Kirjoita silloin blogipostauksia siitä, miten keskinkertaiset brändit voisivat toteuttaa omaa autenttista keskinkertaisuuttaan entistäkin intohimoisemmin. Jos et pidä itseäsi erityisen intohimoisena, sinun ei tarvitse kuin muuttaa koko persoonallisuuttasi. Kirjoita paperille PASSION, liimaa lappu seinään ja ime siitä energiaa. Aidon intohimon tunnistaa siitä, että välittää tyhjänpäiväisistä tekemisistään enemmän kuin muista maailman asioista tai vaikka omasta terveydestään. Siksi intohimo tekee helposti sairaaksi.

3. Rakasta työtäsi ja kerro se muille.

Freud määritteli joskus mielenterveyden kyvyksi rakastaa ja tehdä töitä. Hänen olisi pitänyt määritellä se kyvyksi rakastaa töitä.

Raportoi säännöllisin väliajoin sosiaalisessa mediassa työpäiväsi kohokohtia hashtagilla #ilovemyjob. Hehkuta työtä, vaikka olisit tosiassa burn outin partaalla, pelkäisit jatkuvasti potkuja tai hautoisit irtisanoutumista. Älä unohda juhlia vuosipäiviä rakkaan työpaikkasi kanssa.

Puhkea toisinaan liikuttavaan puheeseen, jossa kiität työtovereitasi ja työpaikkaasi käsienristimisemojien höystämänä. Esimerkiksi näin:

”Wau mitkä fiilikset! Takana on ollut uskomattoman raskas viikko ja mielettömiä kuukausia akateemisen siwistyksen paperillis-virtuaalisen kivijalan, eli Ylioppilaslehden parissa. On tärkeää, että journalismin pimeällä keskiajalla on olemassa vielä fyysisiä lehtiä, josta löytyy huikeita idiksiä ja tekemisen meininkiä. Väistyvä toimitus on tehnyt mahtavaa duunia. On saatu aikaan tyylikkäitä lukupaketteja täynnä hienoja juttuja. Tää kolumnipaikka on ollut uskomaton mahdollisuus ja mahdollistaja. Vieläkin mun pitää välillä aamulla herätessä nipistellä ihoani ihan vain tarkistaakseni, onko tämä edes totta. Olen kirjoittanut feminismistä, start-up-yrityksistä, opiskelusta, työstä ja tietenkin itsestäni. Olen myös käynyt ulkomailla (omalla rahalla) ja saanut paljon näkyvyyttä ja kommentteja, joissa ihmiset kertovat minun olevan hyvännäköinen. Se on totta. On ihan mahtava juttu päästä tekemään duunia Ylioppilaslehden inspiroivien, lahjakkaiden ja rohkeiden tyyppien ja tietenkin minun itseni kanssa. Tänäänkin olen tuijottanut aamusta iltaan intohimoisesti Word-dokumenttia, mutta just tällaisten päivien takia sitä muistaa, miksi mä tätä teen. Että kirjoittaminen on mun supervoima, minkä vuoksi aion tatuoida rintojeni alle QWERTY-näppäimistön. Kiitos kaikille lukijoille ja kollegoille tuesta. Ilman teitä mä en olis siellä missä mä olen, eli yksin kotona tietokoneen edessä. Siellä mä tunnen todella eläväni. #workworkworkworkwork.”

Kirjoittajan ihanneyhteiskunta on fully automated luxury communism.

Teksti: Iida Sofia Hirvonen

Kuva: Jussi Särkilahti