05. helmikuuta 2016
Teksti:

Terrorismi tuo mieleen pommeja, sirpaleita ja irtoraajoja. Marraskuussa eduskunnassa tehtiin lakialoite terroristijärjestöön kuulumisen säätämisestä rikokseksi. Kuulostaako hyvältä idealta? Ei, koska se on huono. Vaikka terroristijärjestöön kuuluminen olisi rikos, sillä tuskin ehkäistäisiin yhtäkään terrori-iskua. Katsotaanpa, miksi.

Ensinnäkin, millainen järjestö on ”terroristijärjestö”? Kaikki rikollisjärjestöt eivät nimeä itseään yhtä selkeästi kuin suomalainen M.O.R.E. (Me Olemme Rikollisten Eliittiä), eikä kaikilla rikollisjärjestöillä ole virallisia jäsenvaatimuksia kuten murhatuomio ja oma moottoripyörä. Jotkut pitävät esimerkiksi Greenpeacen toimintaa terrorismina (vuonna 2005 Tanskan valtio vei Greenpeacen oikeuteen juuri terrorismilakien perusteella). Toisaalta vaikkapa polttopulloiskuja vastaanottokeskuksiin tai ”Odinin sotureiden” katupartiointia ei ole pidetty terrorismina, vaikka niitä voisi aivan hyvin pitää.

Pelon aiheuttaminen osana terrorismin määritelmää liittyy siihen, kuka pelkää.

Toiseksi, millaista toimintaa sitten on pelkkä järjestöön kuuluminen? Mielikuvaan perinteisistä rikollisjärjestöistä sisältyy selkeä hierarkia.

Kansainvälisesti taas esimerkiksi Al-Qaidaa ja ISIS/IS/ISIL/Daeshia pidetään organisaatioiltaan melko löyhinä. Useat terroristijärjestöt ovat moninapaisia ja nopeasti muuttuvia, eikä niihin voi vain ”liittyä jäseneksi”.

Jos jäsenyys taas vaatii tekoja niin… no, suurin osa terroristisista teoista ja niiden valmistelusta on jo kielletty rikoslailla.

Kun jokin rikoslain määritelmä ei ole täsmällinen, sitä on mahdollista käyttää väärin. Venäjällä ja Turkissa terrorismirikoksista on tuomittu toimittajia ja poliittisia vastustajia.

Epäselvä määritelmä ”terroristijärjestöön kuulumisesta” myös antaa vallan ennakkoluuloille. Vuonna 2015 sekä Yhdysvalloissa että Iso-Britanniassa poliisi pidätti koululaisen, jota opettaja epäili terroristiksi. 14-vuotiaan Ahmed Mohamedin tapauksessa pidätyksen syynä oli itse rakennettu kello, ja 10-vuotiaan brittipojan tapauksessa kirjoitusvirhe äidinkielen tehtävässä.

Pelko saa älykkäätkin ihmiset tekemään ylilyöntejä. Juuri pelko taas on olennainen osa terrorismin määritelmää. Terrorismi nimittäin on pelottavaa, koska sen on tarkoitus olla. Koska pelko on yksittäisen ihmisen tunne, terrorismin torjuminen lainsäädännön kautta on vaikeaa.

Siksi terroristijärjestöön kuuluminen pitäisi määritellä hyvin selkeästi, jos se halutaan lisätä rikoslakiin. Se taas saattaa osoittautua mahdottomaksi tehtäväksi.

On kielellisesti mahdotonta muotoilla rikoslakiin kohtaa, joka täydellisesti määrittelisi terroristijärjestöön kuulumisen. Epäonnistunut lain muotoilu taas voi johtaa syyttömien tuomitsemiseen.

Terroristijärjestöön kuulumisen lisääminen rikoslakiin tuskin estäisi terrori-iskuja, sillä yksittäisen henkilön syytteeseen saaminen on hidasta ja kallista. Monista rikoksista tuomitaan jo nyt kovempi rangaistus, jos ne on tehty osana terrorismia. Myös muun muassa terrorismiin värväys ja kouluttautuminen sekä terrorismin rahoittaminen ovat jo Suomessa rikollista.

Erityisesti terrorismin rahoittamiseen pitäisi suhtautua vakavammin.

Sen sijaan viime syksynä hallitus halusi tehdä terrorismista helpompaa ajamalla vauhdilla läpi hallintarekisteriä, joka olisi mahdollistanut rahan oikean omistajan salaamisen. Toteutuessaan hanke olisi auttanut myös terrorismin rahoittamista. Sama vaikutus on elektronisilla valuutoilla kuten Bitcoinilla, sekä muilla uusilla tavoilla siirtää rahaa nimettömästi. Rahavirtojen läpinäkyvyyttä lisäämällä myös terrorismin rahoittaminen vaikeutuisi.

Ennen kuin rikoslakiin lisätään uusia rikoksia, kuten terroristijärjestöön kuuluminen, kannattaisi tarkistaa, voitaisiinko samaan tavoitteeseen päästä jo olemassa olevien rikosten torjunnalla.

Teksti: Sonja Heiskala
Kuva: Jussi Särkilahti

Kirjoittaja on oikeustieteilijä, joka kuuluu useisiin järjestöihin.