04. huhtikuuta 2014
Teksti:

1990-luvulla tiedostavat tytöt ostivat meikkinsä Body Shopista, jonka purnukoiden kyljessä luki komeasti ”without animal testing”. Eläinkokeita jaksettiin vastustaa jonkin aikaa, kunnes tuli uusia asioita, joita vastaan protestoida – esimerkiksi turkiseläimet ja tuotantoeläimet.

Tänä keväänä eläinkokeiden vastustaminen on kuitenkin tehnyt paluun. Katukuvaan ovat ilmestyneet Animalian julisteet, joissa on suloisia eläimiä ja teksti ”palvelukseen halutaan koe-eläin”.

Eläinoikeusjärjestö kampanjoi, sillä vaikka Euroopan unioni neljä vuotta sitten kielsi kosmetiikkatuotteiden testaamisen eläimillä, eläinkokeiden määrä on sen jälkeen vain kasvanut. Vaikka kaikki kosmetiikka valmistetaan Euroopassa nykyään ilman eläinkokeita, esimerkiksi uusien lääkkeiden testauksessa tarvitaan niitä yhä. Niinpä esimerkiksi Suomessa käytettiin toissa vuonna lähes 180 000:a koe-eläintä. Niille on kuitenkin olemassa vaihtoehtoja: ihmissolut ja kudosmallit, joita kehitetään Tampereella.

Muoviastiassa on 48 lokeroa. Niistä jokaisessa lilluu noin 30 000 ihmisen verisuonisolua, jotka on haalittu hyötykäyttöön lihavuusleikkausten yhteydessä.

Tämä on Tuula Heinosen työmaa: Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva Ficam-tutkimuskeskus, jossa kehitetään vaihtoehtoja eläinkokeille. Yksi sellainen on verisuonimalli, jossa fluorisoivan värin avulla tutkitaan, miten kemikaalit vaikuttavat verisuonten kasvuun.

”Jos haluaa tutkia vain eläinten biologiaa, paras tieto löytyy eläimistä, mutta jos haluaa tutkia ihmisen biologiaa, kannattaa käyttää ihmispohjaisia solumalleja”, tutkimuskeskusta johtava Heinonen sanoo.

Hän teki aikaisemmin urallaan eläinkokeita, mutta siirtyi kehittämään vaihtoehtoisia menetelmiä jo 1990-luvun puolivälissä.

Heinonen uskoo, että ihmisten soluilla tehtävät kokeet ovat tarkempia, luotettavampia, edullisempia, nopeampia ja eettisempiä kuin eläinkokeet.

Toisaalta ongelmallisiakin tutkimusalueita on. Sitä, aiheuttaako jokin lääke esimeriksi masennusta, ei voi selvittää soluja tutkimalla.

”Toisaalta eläintenkään käyttäytyminen ei ole samanlaista kuin ihmisen, ja siksi myös eläinkokeet ovat käyttäytymistutkimuksessa ongelmallisia”, Heinonen sanoo.

Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite edistää eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittämistä. Heinosen mielestä tavoite ei kuitenkaan toteudu kunnolla, sillä eläinkokeettomia menetelmiä ei rahoiteta edelleenkään tarpeeksi, jotta koe-eläinten määrä saataisiin kääntymään selkeään laskuun nopeasti.

Hän kuitenkin uskoo, että parhaimmillaan jo kahdenkymmenen vuoden päästä ei lääkkeitäkään ehkä enää testata eläimillä.

Teksti: Katriina Helkkula
Kuva: Jussi Särkilahti