30. tammikuuta 2014
Teksti:

Marraskuussa 2011 nimimerkit Siggi ja Sabu keskustelivat Ircissä. Sabu valitteli rahattomuuttaan. Tapaamista yritettiin sopia – Siggin olisi hankalaa matkustaa New Yorkiin, mutta toisaalta Sabu ei lastensa takia oikein voisi lentää Islantiin. Keskustelun varsinaisena aiheena oli kuitenkin se, mitä Sabun pitäisi tehdä kahdelle miljoonalle Syyrian hallituksen mailiserveriltä hankkimalleen sähköpostille.

Sabu, oikealta nimeltään Hector Xavier Monsegur, on alta kolmekymppinen kahden lapsen isä, joka toimii Lulzsec-nimisen hakkeriryhmän ”johtajana”. Lulzsec alkoi internet-hupailuna. Sen  nimissä hakkeroitiin ja vuodettiin maailmalle esimerkiksi koko Playstation-verkon salasanat ja tunnukset.  Motiivikseen ryhmä ilmoitti halun herätellä maailmaa internetin naurettavan heikkoon tietoturvaan. Vuonna 2011 Lulzsec politisoitui, liittoutui Anonymyous-kollektiivin kanssa ja keskittyi hyökkäämään Syyrian hallituksen kaltaisia kohteita vastaan.

Siggi eli Sigurdur Thordarson puolestaan oli keskustelun aikana 19-vuotias pyöreäposkinen islantilaispoika. Hän asui vanhempiensa luona, valvoi Wikileaksin chattihuonetta ja toimi Julian Assangen juoksupoikana, bestiksenä ja suojattina. Siggi oli saanut tietovuotouralleen lentävän lähdön 14-vuotiaana. Hänen käsiinsä oli päätynyt aineisto, joka paljasti islantilaispankki Milestonen korruption ja talousrikokset. Siggi vuosi materiaalin medialle ja sai aikaan mittavan talousrikostutkinnan.

Ja mitä tapahtui, kun Siggi ja Sabu löysivät toisensa Ircissä ja ryhtyivät yhteistyöhön? Kaksikko paljasti Syyrian hallituksen sähköpostien lisäksi amerikkalaisen tiedusteluyhtiö Stratforin aineiston. Siitä kävi ilmi, että yhtiö vakoili aktivisteja ympäri maailmaa ja avusti vallankumouksellisia Venezuelassa.

Nykyhakkerien yöllisissä irc-keskusteluissa maailmanparannus saa uudella tavalla konkreettisen sisällön. Perheenisät ja islantilaiset teinit päättävät, kuka hakkeroidaan seuraavaksi ja minne kaikkialle saadut tiedot vuodetaan. Nämä tyypit voivat päättää isojen organisaatioiden ja pienten valtioiden kohtaloista silkkaa taitavuuttaan ja uskallustaan. Tätä on aktivismi tietokannoista ja internetistä riippuvaisessa maailmassa. Monimutkaisista tietojärjestelmistä löytyy aina aukkoja, joista Siggit ja Sabut voivat livahtaa sisään.

Imperiumin vastaisku on kuitenkin koko ajan käynnissä. Keskustelun aikana sekä Sabu että Siggi olivat, toisistaan tietämättä, jo kumpikin rekrytoituneet FBI:n informanteiksi.

Teksti: Veikko Eranti