14. joulukuuta 2013
Teksti:

Annamari Ranki järkyttyi, kun kuuli summan. Hänen johtamansa ihotautien ja allergologian osaston pitäisi säästää 36 000 euroa kuluvan vuoden aikana. Ranki kirjoitti kirjeen Helsingin yliopiston hallitukselle ja rehtorille. Hänellä oli säästöille vaihtoehto: ”Ehdotuksemme on, että palkkoihin kohdistuvat säästötoimet HY:ssä aloitetaan presidentti Niinistön esimerkin mukaisesti ylimmästä, suuripalkkaisimmasta joh- dosta”, Ranki kirjelmöi.

Keitä nämä kovapalkkaiset johtajat sitten ovat? Yliopiston varsinaisista työntekijöistä parhaiten ansaitsee rehtori Jukka Kola, 18 200 euroa kuukaudessa. Mutta rahaa kuluu myös Helsingin yliopiston 13-jäsenisen hallituksen palkkioihin, yhteensä 252 000 euroa vuodessa. Summien suuruus tai pienuus riippuu aina siitä, mihin vertaa. Niinpä Ylioppilaslehti vertaili.

Hallitus on yliopiston ylin päättävä elin. Se laatii esimerkiksi strategian ja tilinpäätöksen, nimittää rehtorin ja valvoo tämän työskentelyä.

Hallituspaikka on luottamustehtävä. Siitä maksettava vaivanpalkkio vaihtelee huomattavasti eri yliopistoissa. Halvimmalla pääsee Hanken: ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun hallituslaiset hoitavat tehtävänsä ilman korvausta.

Hankenin hallituksen puheenjohtaja on ollut vuodesta 2010 lähtien pankkiiri Björn Wahlroos. Hän ilmoittaa sähköpostitse, että on itsestään selvää, että hän ja muut hallituslaiset – kaikki entisiä tai nykyisiä hankenlaisia – toimivat luottamustehtävässä ilmaiseksi.

”Meille Hankenin hallituksessa ei ole kai tullut edes mieleen, että siitä luottamustoimesta pitäisi maksaa palkkiota”, hän sanoo.

Kaikkien muiden yliopistojen hallituksis€¨sa ajatus palkkiosta on tullut mieleen. Palkkiojohtaja on Helsingin yliopisto, jonka hallituksen puheenjohtaja Antti Tanskanen tienaa tehtävästään 2 500 euroa kuukaudessa. Rivijäsenen kuukausipalkka on 1 500 euroa.

Hallitukseen valitaan kaksi opiskelijajäsentä kahdeksi vuodeksi, muiden kausi on neljä vuotta. Opiskelijat saavat yhtä suuren palkkion kuin muutkin rivijäsenet, vuodessa yhteensä 18 000 euroa. Se on saman verran kuin Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta kuittaa pestistään Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtajana.

Helsingin yliopiston hallituksen opiskelijajäsen Leena Pihlajamäki myöntää, että 18 000 euron palkkio on iso. Hän kuitenkin perustelee sitä tehtävän vastuullisuudella: hallitus on vastuussa sadoista miljoonista euroista.

”Vaikka meillä on vastuuvakuutukset, niin jos me oikein pahasti sössittäisiin, jokainen olisi vielä henkilökohtaisesti
vastuussa”, sosiaalietiikkaa opiskeleva Pihlajamäki sanoo.

Kokouksia on noin kerran kuussa, minkä lisäksi jäsenet kokoontuvat epämuodollisissa iltapalavereissa. Lisäksi hommaan kuuluu taustatöitä. Pihlajamäki arvioi, että hallitustyö vie häneltä keskimäärin päivän viikossa. Pihlajamäki kuitenkin sanoo, että istuisi hallituksessa pienemmälläkin palkkiolla.

Helsingin yliopisto – kuten muutkin yliopistot – on vuodesta 2010 lähtien päättänyt rahankäytöstään itsenäisesti. Silloin hallituspalkkioiden kustannukset lähes satakertaistuivat. HY:n hallituksen edeltäjän, konsistorin, palkkioihin kului vuodessa noin 2 200 euroa. Siinä oli mukana yksi yliopiston ulkopuolinen jäsen, kun taas nykyisessä hallituksessa muualta tulee kuusi. Hallintojohtaja Esa Hämäläinen selittää hallitusmenojen nousua sillä, ettei vanha konsistori ollut vastuussa yliopiston vakavaraisuudesta. Yliopiston liikevaihto onkin mittava, 688 miljoonaa. Sillä summalla yliopisto pääsisi sadan suurimman suomalaisyrityksen listalle.

Suhteessa yliopiston kokoon Helsingin yliopiston hallituksen palkkiot vaikuttavat maltillisemmilta. Kun hallituksen rivijäsenen tulo suhteutetaan yliopiston liikevaihtoon, eniten maksaa Lapin yliopisto. Silloin Helsingin yliopisto on vasta seitsemänneksi paras maksaja.

Niin tai näin, hallitusta ja rehtoria kirjeellä lähestyneen Rankin mielestä olisi tarpeen kyseenalaistaa myös johdon palkkioita, kun muuallakin säästetään.

”Kirjeessämme oli kyse ensisijaisesti periaatteesta ja moraalista”, Ranki sanoo.

Helsingin yliopisto saa tänä vuonna valtiolta rahoitusta suhteessa kulujen nousuun noin kymmenen miljoonaa euroa vähemmän kuin
viime vuonna. Kuinka lovi kassassa saadaan kurottua umpeen – sitä yliopiston hallitus joutuu pähkäilemään. Koko rahan edestä.

Teksti: Sirkku Aalto ja Veera Voutilainen